tiistai 27. maaliskuuta 2012

Keskeneräinen Sanakirja: "Intertekstuaalisuus"



Intertekstuaalisuus

Jatkuvaa liikkeellä oloa ja muuta prosessitaloutta arvostavan ajan synonyymi kirjailijan lukeneisuudelle. Tai, kuten kirjallisuudentutkija Pekka Tammi vaihtoehtoisesti määrittelee, kollega Hannes Sihvon ”sinänsä hyvä arvaus” runoilija Paavo Haavikon kirjaston sisältämistä niteistä.
                      Intertekstuaalisuus yhdistää kirjan sivuilla implisiittisesti tai eksplisiittisesti viitatut muut teokset esteettiseksi kokonaisuudeksi, kuten Intercity yhdistää raiteilla Turun ja Tampereen laajennetuksi talousalueeksi. Ranskalaisessa kirjallisuusteoriassa kokonaisuus on usein "kaaoottinen" (Julia Kristeva), kuten myös suomalaisen VR:n todellisuudessa.
                      Kirjallisuusarvostelun kriteerinä hyvä asia, koska kriitikko on todennäköisesti lukenut samat kirjat. ”Romaanin intertekstuaalinen verkosto on runsas ja tiheä.” Lasse Koskela Parnassossa Helena Sinervon romaanista Tykistökadun perhonen (2009).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti