tiistai 24. toukokuuta 2016

Luvullinen lisääntyminen: Teuvo ja promilleongelma


Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, ps, esitteli tänään tiistaina Iltalehdelle kaljatölkin avaajista tehtyä solmiotaan ja puhui eduskunnalle kahdesta muusta lempiaiheestaan, naisista ja maahanmuuttajista: riittääkö edellisiä maaseudun poikamiehille, jos jälkimmäisten tuloa rajan yli ei pysäytetä piikkilangoin?

”- Rajat kiinni. Paras eriste islamisaatiolle on piikkilanka, Hakkarainen julisti eduskunnan puhujapöntöstä.
Hakkarainen kyseli, miten "islamilainen porukka" kotoutetaan Suomeen. Hän kantoi huolta kantasuomalaisista poikamiehistä, jotka asuvat kunnissa, joissa naiset ovat jo nyt vähemmistönä. Tällaisia vinoutuneen väestörakenteen kuntia kansanedustaja tiesi Suomessa olevan 155.
- Elikkä siellä pilkistää niitä poikamiehiä, tuolla maaseudulla, joka torpasta.
Hakkarainen muistutti, että maahanmuuttajista jopa 90 prosenttia on miehiä.
- Miten heidät tuonne sekaan laitetaan sitten, kun siellä ei ole ennestäänkään naisia heille, ja he siellä sitten - jääköön sanomatta - ovat, miten he kotoutuvat sinne? Siellä varmasti tulee yhteentörmäyksiä jossakin vaiheessa.
- Onko ministeri ottanut tämmöisen huomioon, vai syrjäytetäänkö kantasuomalaiset muslimimiesten tieltä, Hakkarainen tiukkasi sisäministeri Petteri Orpolta (kok).” IL 24.5.2016.

Suomalainen nainen valtioneuvoston valvomana hyödykkeenä ei ole tämän kirjoituksen eikä varmasti minkään muunkaan aihe, joten totean lyhyesti kansanedustan esille ottamasta prosenttiluvusta: No ei ihan, mutta jos olisikin, niin ei tässä mitään välitöntä hätää ole.

Jos maahanmuuttajien sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2014 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 50,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus:

”Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli 49,1 prosenttia. Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat italialais-, nepalilais- ja nigerialaistaustaisilla. Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.”

Entä viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat, joita kansanedustaja kai ”maahanmuuttajilla” lähinnä tarkoittaa?

Tilastokeskuksen yliaktuaari Marja-Liisa Helmisen arvioi Tieto&Trendit-artikkelissaan mitä sukupuolijakautumalle tapahtuisi, jos kaikista 32 500 turvapaikanhakijasta noin 30-40 prosenttia, eli 10 000-13 000, saisi myönteisen päätöksen: ”Jos arvioidaan, että turvapaikan saaneista noin 80 prosenttia olisi miehiä kuten hakijoistakin, miesten osuus ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisessa väestössä nousisi 50,6 prosentista 51,6 prosenttiin ja koko väestön keskuudessa osuus nousisi 49,2 prosentista 49,3 prosenttiin.”

Siis lyhyesti ja yhteenvetona: vaikka pienetkin luvut voivat olla tärkeitä, niin ei se ole tämä promille, johon Hakkaraisen toivoisi vastaisuudessa kiinnittävän enemmän huomiota.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Aikamme ajattelijoita: Riitelyn taito


Kun kirjoittaja kertoo mistä ”kaikki” johtuu ”pohjimmiltaan”, niin ollaan totisesti asioiden ytimessä. Tällä kertaa taloustutkija ja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen harmistuu Hesarin äitienpäiväjutusta.

Heikille se oli ”jonkinlainen ennätys suomalaisessa valtiokeskeisyydessä”, mikä on suomalaisen markkinaliberaalin ulkomaisista esikuvista jonkin verran poikkeava tapa keskustella hyvinvointiyhteiskunnasta: turva- ja palveluverkkoa ei sinänsä tyrmätä, mutta julkisen sektorin rooli niiden keskeisenä tuottajana halutaan kyseenalaistaa ja verkon kehitys poliittisina valintoina halutaan unohtaa kokonaan. Toisin sanoen äitien nykyinen asema nyky-Suomessa oli saavutettavissa ja kenties saavutettiinkin ilman ideologista ohjausta, ja että ainoaa ideologiaa onkin kuvitelma valtiosta – eikä markkinoista – koettujen muutosten kivijalkana, ankkurina tai edes kukkakeppinä.

Heikki jatkaa: ”Jutusta syntyi otsikkoa myöten käsitys, että suomalaisten äitien hyvinvoinnin lisääntyminen sodan jälkeen on johtunut pääasiassa erilaisesta sääntelystä ja hyvinvointipalveluiden kehityksestä.” Heikin mielestä pitäisi puhua nimenomaan talouskasvusta ja teknologisesta kehityksestä. Ne mahdollistivat tuottavuuden lisääntymisen. ”Eikä vähiten naisten”, kuten Heikki täsmentää.

Hyvä idea sekin

On ihan mahdollista pohtia kumpi selätti lapsikuolleisuuden, neuvolalaitos vai jääkaappi? Kovin tarpeellista tai hyödyllistä se ei ole. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja tai vastakohtia. Mahdottomaksi taas menee, jos yrittää pohtia onko toimiva valtio markkinatalouden takuumies tai markkinatalous valtion? Silloin yritetään ajatuksella leikata kahtia orgaaninen kokonaisuus, joka elävässä historiassa ei näytä toimivan toisistaan irrotettuna.

Mitään näistä virheistä ei Heikki onneksi teekään. Mutta hän väittää, että HS tekee molemmat. Onko näin? Otetaan esimerkki:

Heikki: ”Äitiyttä koskeva sääntely ja äitien hyvinvointipalvelut ovat mahdollisia, koska olemme rikkaampia. Aivan samalla tavalla paremmat asuintalot ovat mahdollisia, koska olemme rikkaita. Rikastuminen mahdollistaa sääntelyn, ei päinvastoin. HS:n jutussa syyt ja seuraukset heittävät häränpyllyä.”

HS: ”Äitiyden olosuhteet ovat mullistuneet siinä missä Suomikin. Etenkin 1970-luvulla naiset alkoivat kouluttautua ja siirtyä ansiotyöhön kodin ulkopuolelle. Perheen ja työn yhteensovittamista tukemaan syntyi joukko sääntelyä, kuten lait päivähoidosta vuonna 1973, kotihoidon tuesta vuonna 1985 ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vuonna 1990.”

Tämän perusteella epäilen (taas), että Heikki on jotain sukua vaimolleni. Molemmat osaavat riidellä myös silloin, kun ovat samaa mieltä riitakumppanin kanssa.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Lyhyt lehdistökatsaus: "Auto se kuitenkin oli."


1.

"Auto se kuitenkin oli." HS

Se latautunut hetki, kun pienet, joskin lukuisat vastoinkäymiset muuttuvat elettyä elämää kohtaan tunnetuksi lämmöksi. Neljä sanaa voi kertoa paljon, myös suomen kielestä ja sen puhujista. Erityinen kiitos kaikille haastatelluille ja toimittajalle siitä, ettei yksikään entinen Lada-kuski kuvaillut kokemuksiaan sanalla "huikee".

2.

Säveltäjä Kalevi Aho puhuu taloudesta. Ahon mielestä ”ei ole varaa” -hokema ei kulttuurin ja koulutuksen leikkausten perusteluna pidä paikkaansa: ”HS.fi julkaiseen Ahon puheen tänään perjantaina lähdelinkein ja -viittein, joita Aho täydensi HS:n pyynnöstä”, kirjoittaa HS. Ja koska muuten pyysitte viimeksi lähteen ja linkin Matti Apuselta, Aki Kangasharjulta tai Juha Sipilältä?

3.

Kun brändit risteytyvät. Ensin Alien v. Predator. Sitten Batman v. Superman. Ja nyt: "Matti Nykänen ja Amanda Harkimo suutelivat Alanyassa." IS.

4.

”Sipilä kiistää Postin pilkkomisen kahteen yhtiöön.” Ilkka.

"– Ei pidä paikkaansa. Muutenkin on liian aikaista keskustella omistajaohjausstrategiasta. Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöksiä, Sipilä sanoo." Kun tuon sipiläpän pilkkoo kolmeen osaan, niin ensin on ehdoton kielto, sitten ehdollinen kielto ja lopulta kielto laimenee kokonaan kuin pisara homeopaatin ämpäriin. Ja muistakaa, koulutuksesta ei leikata.

5.

Oletteko huomanneet, ja totta kai olette, että jokainen ulkomaalainen tuntee nykyään saunan mutta sisun ja putkiremontin joutuu selittämään. Kolmas ulkomaalaiselle vieras suomalainen ilmiö on kestävyysvaje.
Meillä kestävyysvaje oli viime vaalien teema jokseenkin kaikilla puolueilla ja laskelmissa olisi ollut valittavaa vielä suuremmallekin joukolle. Suomessa seitsemän eri tahoa arvioi kestävyysvajetta. Viiden vuoden aikana ne ovat laskeneet maalle yhteensä kaksikymmentä eri kestävyysvajelukua. Suurimmillaan vajehaarukka oli 2013, jolloin alin vajearvio oli 1 prosentti ja korkein 7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kertoi Ylen MOT-ohjelma: ”Vajeluvun valtavalla vaihteluvälillä on iso merkitys. Yksi prosenttiyksikkö merkitsee suoraviivaisesti arvioiden kahden miljardin euron säästöpainetta julkisissa menoissa.”
Sillä välin Ruotsissa valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet varoitti käyttämästä kestävyysvajetta talouspoliittisen päätöksenteon perustana. ”Tässä ruotsalaisten päätelmä on se, että koska nämä laskelmat ovat hyvin epävarmoja, merkittäviä poliittisia päätöksiä ei saisi niihin perustaa”, analysoi Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander: ”Meillä taas ehkä ajatellaan toisin päin. Vaikka tähän liittyy paljon epävarmuutta ja koska haluamme olla pessimistejä, niin suhtaudumme tähän vakavasti ja yritämme tehdä niin kun varovaista politiikkaa.”

6.

Uusi Tieteessä tapahtuu -lehti sisältää keskustelupuheenvuoron, jossa Helsingin yliopiston Kilpisjärven mittausaseman johtaja kertoo ilmastonmuutoksen olevan postmodernia pseudotiedettä. Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että "postmoderni" on vanha, epiteetin tavoin käytettävä kirosana (vrt. "vitun"), jonka etymologia on vuosien varrella päässyt hämärtymään.

7.

ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta julkaisi Liberan verkkosivulla kaksi konkreettista ehdotusta ja yhden sairausmetaforan. Tuskin varainsiirtoveron poistaminen ja lukukausimaksut yliopistoihin kuitenkaan ratkaisevat kaikkia työmarkkinajärjestelmän ongelmia, joten minulla on parempi ehdotus: lopettakaa sairausmetaforien käyttö talouskeskustelussa.
Ensinnäkin: se on skleroosi tai (iho-oireena) skeloderma, ei "skleroosio". Ja toiseksi: miettikö Mika asiaa ihan loppuun asti ennen kuin valitsi talouden tilan metaforaksi sairauden, jota lääkärit eivät osaa parantaa, joka yleisimmässä muodossaan häviää itsestään ja jonka syntyä lääkärit eivät osaa selittää? Vai halusiko Mika ihan tieten tahtoen sanoa jotain taloustutkijoiden ja talouden suhteesta?