keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Luvullinen lisääntyminen: Perussuomalainen, nuhteeton vai konna?


Perussuomalaisten kunnan(vara)valtuutettujen rikosepäilyistä on ”valtamediassa” tehtailtu vajaan kahden istuntokauden aikana "tuhansia" nettiuutisia, valittaa tamperelainen kunnanvaltuutettu Heikki Luoto, ps, FB-kommentissaan. Jos tuo on totta, niin pitää olla aika lujassa perussuomalaisessa uskossa, jos ei tässä näe muuta ongelmaa kuin lehdistön vinoutuman.

Mietitään tätä vähän numeroina:

Suomessa on 313 kuntaa, asukasluvun mukaisen valtuuston keskimääräinen koko on 32. Valtuutettuja on yhteensä eri kunnissa noin 10 000, heistä reilut 1000 perussuomalaisia. Plus ne varajäsenet. Valtuutettujen keski-ikä on sen verran muuta väestöä korkeampia, että nuorin ehti syksyllä täyttää 23 vuotta (Vihdin Antti Hyytiäinen, kok) ja vanhin löytämäni 72 (Turun Mikael Miikkola, ps). Tässä ikäryhmässä suomalaisia epäillään rikoksista noin 80 000 kertaa vuodessa, mikä on hieman alle puolet kaikkiin suomalaisiin kohdistuvista epäilyistä.

Periaatteessa rikoksesta epäiltyjä perussuomalaisia valtuutettuja voisi siis olla jopa toista kymmentä, eivätkä he silti olisi muita kansalaisia epärehellisempiä. Mutta miten toista kymmentä epäilyä muuttuu tuhansiksi valtamedian nettiuutisiksi? Ja paljonko on ”tuhansia” ja mikä on ”valtamedia”?

No, sovitaan, että ”tuhansia” on vähintään 3000 ja enintään 9000. Ja jotta Heikki saisi kaikki mahdollisuudet olla oikeassa, sovitaan myös, että jokainen Tampereen kirjaston lukusaliin tuleva sanomalehti on ”valtamedia” (n. 90), vaikka niillä ei edes olisi Luodon mainitsemia nettisivuja. Päälle tietysti Yle paikallistoimituksineen sekä Maikkari, Uusi Suomi ja SK. Tai miksei Seiskakin? Lopuksi sovitaan, että jokainen media teki jokaisesta epäillyksi joutuneesta perussuomalaisesta kuntatason luottamushenkilöstä vähintään 3 juttua: epäily, tutkinta, oikeudenpäätös.

Näillä ehdoilla päästään luontevasti Heikki Luodon väittämiin lukuihin ilman, että perussuomalaiset näyttäisivät muita kansalaisia rikollisemmilta. Juttumäärät olisivat sovitun haitarin puolivälistä. Valitettavasti koko laskelma kuitenkin romahtaa nopeasti, jos käy ilmi, että Sastamalan Alueviesti uutisoi juupajokelaisen perussuomalaisen näpistämistä irtokarkeista vain kerran. Tai jos pudasjärvellä ilmestyvä Iijoki-seutu unohti kokonaan kihniöläisen perussuomalaisen haitan viranomaiselle valomerkin jälkeen.

Mitä pitemmälle ja useammin todellisuus eroaa laskelmalle annetuista ehdoista, sitä pahemmalta kuntatyötä tekevien perussuomalaisten tilanne näyttää, jos heidän rikollisuusasteensa mittarina joutuu käyttämään Luodon laskemia ”tuhansia” nettiuutisia. Itse asiassa google-haku ”perussuomalainen + rikosepäily”, tuottaa sekin vain 7000 osumaa, joista monet kyllä kertovat rikoksista mutta perussuomalaisten kohdalla lähinnä "somekohuista". Joukosta nousee esiin Oulun varavaltuutettu Tynkkynen, perässä Viitasaaren valtuustossa harvakseen näyttäytyvä Hakkarainen, kolmantena Kiemunki, jonka nykyinen rooli Pirkanmaan kunnalliselämässä jäi tosin minulle vähän epäselväksi. Useita osumia saanut Mäntylä pitää sivuuttaa, koska ex-ministeri erosi luottamustehtävästä Sallan kunnassa jo ennen kuin petosepäily tuli ilmi - ja varavaltuutettu Sademies oli jo erotettu valtuustoryhmästä, kun viimeksi istui käräjiä. Ehkä Luoto voisi jatkaa lista, kun kerran on asiaan perehtynyt?

Sitä odotellessa johtopäätös on yksiselitteinen: Heikki Luodon mustamaalaus menee kohteesta ohi (”valtamedia”), mutta osuu ikävästi sivullisiin perussuomalaisiin luottamushenkilöihin. Epätieteellisen tarkastelun nojalla he näyttäisivät olevan keskimäärin äänestäjiään nuhteettomampia, kuten uutisointi heijastaa, ja kuten kuntien asioista päättäviltä toivookin. Paitsi tietysti Heikki Luoto Tampereelta, jota voi todennäköisin syin epäillä perussuomalaisesta uhriutumisesta, ”median vika” -selittelystä puolueen kansansuosion huvetessa ja numerolukutaidottomuudesta.