tag:blogger.com,1999:blog-22598995246126940472024-02-19T10:22:58.341+02:00Turmio ja perikato"Meidän tyylimme mestaruus on valhetta ja narrinpeliä, meidän maineemme ja kunniamme ilvettä, yleisön meille suoma luottamus perin naurettavaa, ja kansan ja nuorison kasvattaminen taiteen avulla on sangen uhkarohkea ja tuomittava yritys. Kuinka voisikaan soveltua kasvattajaksi se, jota alun alkaen, luonnostaan ja peruuttamattomasti kiehtoo turmio ja perikato?”Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.comBlogger397125tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-73918593425044819922017-10-07T12:43:00.000+03:002017-10-07T14:23:40.182+03:00Blade Runner - 35 vuotta myöhemmin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDZT7Rni4cZFacABNVXl5B3wPPgFBeEXmvasvtJl_GkDs5rlb0i3pA3ZkrrBcET9j-wBLJ-RDIUDizXt26a_5CdgvugIPO82ay6Y9G6163OCJpNnzrhFUF42LnbWpJn25coL2nBqaIXA/s1600/blader.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="991" data-original-width="700" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDZT7Rni4cZFacABNVXl5B3wPPgFBeEXmvasvtJl_GkDs5rlb0i3pA3ZkrrBcET9j-wBLJ-RDIUDizXt26a_5CdgvugIPO82ay6Y9G6163OCJpNnzrhFUF42LnbWpJn25coL2nBqaIXA/s320/blader.jpg" width="226" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tulevaisuus harvemmin paljastuu tieteiselokuvan näköiseksi,
mutta 35 vuotta vanha Blade Runner kertoo kaikenlaista menneisyydestä. Kuten
että 80-luvulla ennakoitiin jo ilmastonmuutoksen seurauksia, mutta olkatoppausten
uskottiin kasvavan rajattomasti ja tupakointikieltojen nykyinen suosio on ilmeisesti
tullut tekijöille täytenä yllätyksenä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Blade Runner tuskin on ”maailman parhaana pidetty
scifielokuva”, kuten HS äskettäin kirjoitti, sillä minäkin pidän scifielokuvista,
eivätkä ne aina ole näin vaivaannuttavan ikävystyttäviä. Osuvammin sitä ehkä
voisi verrata installaatioon, jonka selitykseksi näyttelyn kuraattori joutuu
aivan liian usein turvautumaan sanaan ”tutkii”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos aika kamalasta pitää etsiä jotain kamalinta, niin ehkä
se olisi Rutger Hauerin suoritus androidi Roy Battynä. Se ei ole kurkistus
robotiikan ja tekoälyn tulevaisuuteen vaan kulttuuriseen menneisyyteen, jossa
homofobialla oli huomattava vaikutus siihen miten sadistinen roolihahmo
kirjoitettiin ja näyteltiin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hauerin jatkuvasti muikisteleva tulkinta ei ole niinkään
näyttelemistä kameralle kuin poseerausta selfie-kepille. Taiteilijan puolustukseksi
on kuitenkin sanottava, että jos kuolinmonologin joutuu pitämään roolihahmon toinen
kämmen naulalla lävistettynä ja toisessa kädessä valkoinen kyyhkynen, niin
mahdollisuudet mihinkään inhimilliseen tai vilpittömästi allegoriseen ovat todella vähissä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Satojen ja tuhansien palstamillimetrien myötä Blade Runner on analysoitu niin perusteellisesti, että eilen vielä kerran katsottuna se
herätti enää yhden avoimen kysymyksen: ”Olisiko siinä enemmän kääpiöitä vai
vähemmän kääpiöitä, jos elokuvan olisi englantilaisen Ridley Scottin sijaan
ohjannut saksalainen Werner Herzog?”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Myöhemmin illalla katsomisvuorossa on Denis Villeneuven
ohjaama Blade Runner 2049. Se herättää näin etukäteen kaksi avointa kysymystä: ”Miksi?”
Ja: ”Herranjumala, miksi?” Pelkään, ettei niihinkään saada koskaan vastausta.</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-84006225643631330132017-10-06T17:25:00.001+03:002017-10-06T17:25:36.230+03:00Kazuo Ishiguro, kirjallisuuden Nobel-palkinto 2017<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsx5Mg48GwlouP4qjFLFPjIGeu_QHj0P0xJWSiPrP2oUkygYY9yV4ZAl60zfT-63ljkRsD70nSmq9kqLOUGbnsWqXxg-b-UOaU2Qyx5cqxYBTJJmKpgGeo5H3V4ihfa6khQFlgJ8Rntw/s1600/ishiguro.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="508" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsx5Mg48GwlouP4qjFLFPjIGeu_QHj0P0xJWSiPrP2oUkygYY9yV4ZAl60zfT-63ljkRsD70nSmq9kqLOUGbnsWqXxg-b-UOaU2Qyx5cqxYBTJJmKpgGeo5H3V4ihfa6khQFlgJ8Rntw/s320/ishiguro.jpg" width="203" /></a></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Kazuo Ishiguro. Tästä ei varmaan yhtä monella ole niin paljon huomautettavaa kuin Le Clezion, Modianon tai Dylanin Nobel-palkinnoista? Lainaan itseäni vuodelta 2005, arvostelun julkaisi muistaakseni Turun Sanomat: </i></span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px;">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">"</span><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Ishiguro ymmärtää hyvin, ettei tiettyä todellisuuskuvaa voi iskostaa ihmisten mieliin käskyillä ja kielloilla, lisäksi tarvitaan pelkoja ja toiveita."</span></i></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><b>Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina. Suom. Helene Bützow. Tammi 2005.</b></span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jos englantilaisen Kazuo Ishiguron nimeä tullaan joskus käyttämään luontevana adjektiivina, kuten tshehovilaisuutta tai kafkamaista, se todennäköisesti tarkoittaisi jotain seuraavan kaltaista:</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Melankolinen tunne, kun ihminen tietyssä iässä alkaa hahmottaa menneisyytensä kokonaisuutena, tunnistaa sitä ylläpitäneen elämänvalheen, ja tuttua itsehillintää osoittaen myöntyy siihen, ettei harhakuvien haihtuminen tee vielä jäljellä olevista menetyksistä ainakaan helpompia.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ishigurolaisuuden ruumiillistuma on hovimestari suosikkiromaanissa Pitkän päivän ilta (1989), Ole luonani aina sisältää sen yksinkertaistetuimman ja ehkä koskettavimman kaavan.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">1.<br />Lehtihaastattelussa Ishiguro kertoo romaanin aiheen vaivanneen häntä pitkään. Se alkoi tavallisista lapsista, siitä mitä me teemme heille, ja kääntyi jossakin vaiheessa erikoiseen rinnakkaismaailmaan sijoittuvaksi allegoriaksi.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Omaa tarinaansa kertova 31-vuotias Kathy elää ”Englannissa, 1990-luvun lopulla”, kuten Ishiguro avuliaasti selittää, mutta lukijaa hämmennetään heti kättelyssä oudoilla puheilla ”valvojista”, ”luovuttajista” ja ”toipumiskeskuksesta”, jotka eivät romaanin sisäisessä todellisuudessa selitystä kaipaa.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Nykyisessä kotimassaan 7-vuotiaasta asunut Ishiguro on omaksunut täydellisesti brittiläisen lajityypin, jossa erikoinen kerrotaan itsestään selvänä, pidättyvästi ja jopa naiivisti.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sisäoppilaitos on myös romaanille luonteva sosiaalistamisen ympäristö, jossa kasvattajien säännöt ja lasten välille syntyvät hierarkiat auttavat yhdessä luomaan vaikutelman järjestelmän luonnollisuudesta ja väistämättömyydestä. Ishiguro ymmärtää hyvin, ettei tiettyä todellisuuskuvaa voi iskostaa ihmisten mieliin käskyillä ja kielloilla, lisäksi tarvitaan pelkoja ja toiveita.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Juuri tässä mielessä Kathyn eristetty Hailsham on luokkahuoneineen ja urheilukenttineen niin uskottava ja aito lapsuuden ympäristö. Sen myyteistä ja leikeistä Kathy uskoo yhä aikuisena löytävänsä vastauksen kaikkiin kysymyksiinsä – oman elämänsä merkityksen.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Se, että Kathy tovereineen paljastuu klooneiksi, joita käytetään tavallisten ihmisten elinluovutuksiin, jää kaikessa karmeudessaan sivuseikaksi. Se on ovela juonellinen apukeino, mutta Ishiguro on nähnyt paljon vaivaa, jotta edes huolimattomin lukija ei luulisi hänen pohtivan uuden bioteknologian eettisiä ulottuvuuksia.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kloonauksen tekniset yksityiskohdat ja epäkäytännöllisyyden hän sivuuttaa kokonaan, ja niiden perään kyseleminen olisi yhtä naurettavaa kuin jos vaatisimme Jonathan Swiftia osoittamaan Lilliputtien maan kartalta tai muistuttaisimme Italo Calvinolle, että hänen Näkymättömät kaupunkinsa sotii historian totuutta ja Kosmokomiikkansa fysiikan lakeja vastaan.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pohjimmiltaan Ole luonani aina kertoo kenestä tahansa, jota vain sitkeään juurrutetut illuusiot estävät romahtamasta elämän mielettömyyden edessä, ja joka kapinoimatta hyväksyy menneisyydessä tekemänsä ratkaisevat erehdykset, harhaan johtavat muistot, rakkauden menettämisen ja ruumiin hitaan rapistumisen.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”En nyyhkyttänyt, vaan pystyin hillitsemään itseni”, Kathy toteaa väärentämättömän ishigurolaisesti, ja kääntyy lähteäkseen sinne minne hänen oli määrä mennä.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2.<br />Ishiguron mukaan me herätämme lapsissa toiveita, jotka eivät voi täyttyä, ja annamme lupauksia, joita emme voi pitää. Me teemme sen kaiken suojellaksemme heitä, mikä on aivan välttämätöntä, mutta samalla me luomme perustan itsepetokselle tarkoituksen lähteenä ja sentimentaaliselle alakulolle ainoana lohtuna.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tällaista synkkyyttä vastaan ei tarvitse erikseen protestoida, sillä kaikki järkevät vastaväitteet löytyvät jo valmiina Kathyn kasvattaneiden ”valvojien” selityksistä. Ole luonani aina onkin helppo kieltää, jos sen lukee yksinkertaistettuna sanomana. Mestarillisena draamana sitä on mahdoton torjua.</span></div>
<div style="background-color: white; color: #1d2129; font-size: 14px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kazuo Ishiguron näennäinen tieteisromaani ei kerro miten maailma muuttuu jos bioteknologian mitattavat hyödyt sivuuttavat sen mahdolliset moraaliset haitat. Todellisena kirjailijana hän tekee jotakin enemmän. Sivu kerrallaan hän muuttaa lukijansa.</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-59809818043990166162017-10-05T18:54:00.001+03:002017-10-05T18:57:37.482+03:00Arkistosta: Kisaväsymys vaivaa brittikirjailijoita – miten Suomessa?<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Päivän kirjailijapalkinnon kunniaksi: taiteesta, palkinnoista
ja meritokratiasta. Vanha ”Lehtiharava”-sarjan kolumni, jonka TS julkaisi
joulukuussa 2005. Tuore nobelisti mainittu.</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kisaväsymys vaivaa brittikirjailijoita – miten Suomessa?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Viime maanantaina Runeberg-raati nimesi omat ehdokkaansa,
ensi torstaina Paavo Lipponen kertoo Finlandia-voittajan.
Kirjallisuuspalkintojen kotimainen sesonki on vuotuisessa käännekohdassaan, Englannissa
se on jo päättynyt katkeriin tunnelmiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Ensimmäinen
skandaali oli kuulemma se, ettei Ian McEwanin <i>Lauantai</i> päässyt edes Booker-palkinnon lopulliselle
ehdokaslistalle, toinen oli John Banvillen palkitseminen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Banvillen
<i>The Sea</i> on ”onnettomin koskaan
Bookerilla palkittu romaani”, McEwan totesi happamasti, mutta tosin vasta sen
jälkeen, kun Banville oli <i>New York Review
of Booksin</i> seikkaperäisessä arvostellussa todennut, että<i> Lauantai</i> on ”tyrmistyttävän huono
kirja”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kulttuuripiirien enemmistö näyttäisi olevan kiistassa
McEwanin kannalla. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> <i>New York Timesin</i> arvovaltainen kriitikko
Michiko Kakutani kutsui Banvillen uutuutta tylsistyttävän teennäiseksi
sepitteeksi miehestä, jolla on ilmeisesti sivistyssanakirja aivojen paikalla,
eikä kirjailija Tibor Fischer uskonut Banvillen koreista kielikukkasista
syntyvän romaania lainkaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Banville
itse on väittänyt vain nauttivansa kohusta. Riidan haastaminen alkoi palkintoillallisilla.
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”Onneksi Booker on tällä kertaa
annettu todelliselle taiteelle”, Banville sanaili, ikään kuin rannalle jäänyt <i>Lauantai</i> tai ennakkosuosikkina pidetty
Kazuo Ishiguron <i>Ole luonani aina</i>
kuuluisivat kevyen viihteen keskikastiin. ”Toiset kirjat ovat taidetta, toiset
eivät”, hän vahvisti lehtihaastattelussa, ”tarvitseeko sitä sanoa edes ääneen”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Näin avomielinen kirjailijakeskustelu on virkistävää
varsinkin Suomen perspektiivistä, jossa kirjailijat eivät yleensä sano mitään
toisistaan, vaan tyytyvät haukkumaan välikädet – joko kritiikkiä julkaisevat
lehdet tai apurahoja jakavat virkamiehet ja luottamushenkilöt.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Eräät
tarkkailijat ovat kuitenkin epäilleet, että Banvillen ja McEwanin vihanpidossa
on kyse enemmän omasta asemasta kuin sanataiteen ehdoista. Teorialle on
olemassa myös tieteellistä näyttöä. Pensylvanian yliopiston professori James F.
English on julkaissut kulttuuripalkintojen sosiologiasta kirjan nimeltä <i>The Economy of Prestige</i>, ”arvostuksen
taloustiede”, jonka hänen kollegansa Joseph Estein esitteli viime kuun <i>Wall Street Journalissa</i><span style="font-size: 10pt;">.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Yhteiskuntaa ei ole 1970-luvun
jälkeen muokannut niinkään uuden luokan kuin uuden arvottamisen ja pyhittämisen
järjestelmän nousu, English arvioi, ja se on käytännössä monopolisoinut
symbolisen pääoman tuotannon ja jakelun. <span style="font-size: 10pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Arkikielellä ilmaistuna se
tarkoittaa, että kun esimerkiksi myönnetystä oppiarvosta tulee työnhaussa
koeteltua osaamista tärkeämpi seikka, myös arvon myöntäjien asema ja merkitys
korostuu. Syntyy itseään palveleva meritokratia, vallankäytön muoto, joka jo
kättelyssä kykenee asettamaan menestymisen ehdot. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Työelämässä se voi tarkoittaa
oikeaan yliopistoon pääsemistä, kulttuurissa oikean palkinnon saamista.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kun kulttuurisia saavutuksia jaetaan, kaikilla on jotain pelissä.
Raatityöskentely, palkitseminen ja palkinnon vastaanottaminen määrittelevät
yksilön aseman järjestelmän sisällä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> English
varmasti ymmärtäisi, miksi Suomessa Finlandia-palkinnon jakaa presidentin
rouva, yliopiston professori tai eduskunnan puhemies, vaikka satunnaisen
kirjastonhoitajan asiantuntemus voisi olla vähintään yhtä syvää. Se tekee pelkästä
tunnustuksesta vihkiytymisen, jossa palkittu kirjailija liittyy asemansa jo
varmistaneiden joukkoon.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Hän
ymmärtäisi myös, miksi Pirkko Saision oli kaksi vuotta sitten helpompi
kieltäytyä suuresta rahasummasta kuin pelkästä kunniasta. Tai miksi kaikista
kilpailuista jo etukäteen kieltäytyvä Fredrik Lång on kotimaisista huippukirjailijoista
tuntemattomin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Kiistaa
tämän vuoden Bookerista voi pitää julkisena yrityksenä torjua kulttuurin
meritoitumista ja palata keskustelevampaan kulttuuriin. Siitä riitelykin voi
olla halpa hinta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Ensi
viikolla nähdään, leviääkö sama napina Suomeen. Joidenkin mielestä Banvillen
voitto oli Bookerin arvovaltatappio. Romahtaako Finlandia, jos ylitse muiden
ehdokkaiden noustettu Bo Carpelan sivuutetaan? Taiteen täsmällinen arviointi on
kuitenkin vaikeaa, varmaa on vain se, että Finlandia-ehdokkaat ovat vuoden ainoat
tv:n pääuutislähetykseen kelpaavat kirjailijat, ja että voittajan myynti
moninkertaistuu, kuten joka vuosi.</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-2771313276685735412017-09-25T16:12:00.001+03:002017-09-25T16:12:57.020+03:00Kiristikö kiky työntekijää myös talouden tappioksi? <div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Vienti vetää ja työttömyys alenee, joten on taas aika puhua
kilpailukyvystä: mikä on hallituksen ja kiky-sopimuksen rooli talouden
kohentumisessa? Perustuiko sopimus realistiseen arvioon vai mentiinkö
työntekijäpuoleen kohdistuneissa toimenpiteissä yli tavalla, joka kulutuskysyntää
heikentäessään jopa hidastaa nyt koettua kasvua?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tähän mennessä kysymykseen on saatu kaksi vastausta,
hallituksen ja opposition. Taloustutkimuksen näkökulmasta niitä on enemmän, tai
vähintään niin monta kuin kustannuskilpailukyvyn määrittelyyn käytettyjen
elementtien yhdistelmiä. Asian ymmärtämiseksi pitää palata reilut kaksi vuotta
taaksepäin, kun pääministeri keksi Suomen kilpailukyvyn takamatkaksi 15 %, ja
kun SAK teki oman vaihtoehtoisen esityksensä tilanteen kohentamiseksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">SAK:n esitys ei ainakaan hallituslähteiden mukaan vastannut
hallituksen esitystä, mutta jos kustannuskilpailukyky määrittyy erilaisessa
suhteessa eri ”kilpailijamaiden” sisäiseen kehitykseen, kustannuskilpailukyvyn
laskennalliselle määrittelylle ei ole vakaata lähtökohtaa eikä sen kehitykselle
liikkumatonta maalia, joten myöskään hallituksen esitys ei vastaa hallituksen
esitystä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lauri Kajanoja Suomen Pankista, ”15 prosentin
kustannuskilpailukykyeron” isä, lähetti tulkitsijoilleen viestin professori
Pertti Haaparannan blogin välityksellä. Lopussa omaa tulkintaa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Kun pyritään hahmottamaan kustannuskilpailukyvyn kehitystä,
tehdään valintoja sen suhteen,<br />
1) mihin maajoukkoon vertailu tehdään,<br />
2) mitä ajanjaksoa tarkastellaan,<br />
3) tarkastellaanko koko taloutta vaiko vain tehdasteollisuutta ja<br />
4) mitä mittareita muuten käytetään.<br />
Tulokset riippuvat näistä valinnoista.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jos siis haluat näyttää eron suurena, kohdassa yksi vertaat
Ruotsiin ja Saksaan (joissa vaihtotaseen ylijäämä on ollut vähintään 5 %
BKT:stä koko talouskriisin ajan), kohdassa kaksi et käytä dataa vuoden 2013
jälkeen (jottei yksikkötyöhinnan suhteellisen kehityksen kääntyminen Suomelle
edulliseksi vesitä kohtaa kaksi), kohdassa kolme tarkastelet tehdasteollisuutta
(jolloin teollisuuden maksaman palkkasumman pienentyminen peittyy tuotteiden
maailmanmarkkinahintojen epäedulliseen kehitykseen) ja neljänneksi vältät
OECD:n tuottavuustietokantaa kuin ruttoa (jotta hallituksen toimet eivät
näyttäisi joko tarpeettomilta tai väärin kohdennettuina haitallisilta).</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Omiin valintoihinsa perustuvaa laskelmaa Kajanoja vielä
pyöristi omassa blogissaan niin, että ”lähempänä kymmentä prosenttia”. Jos
tähän asti oli lukijalle yhtä vaikeaa kuin minulle, niin nyt tulee numeroita
jotka humanistikin ymmärtää. SAK:n esityksen laskennallinen vaikutus 9,8 % oli
lähempänä kymmentä kuin pääministerin 15 %. Just sayin’</span>.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-75220314594424735142017-09-17T14:31:00.001+03:002017-09-21T14:24:29.442+03:00Viranomainen tiedottaa - onko Suomi Euroopan turvattomimpia maita?<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Supon mukaan ”Euroopassa estetään kymmeniä terrori-iskuja
vuosittain”, otsikoi Aamulehti viime joulukuussa. Luku ei kuulosta kovin
täsmälliseltä. Sisäministeri Paula Risikko kertoi <em><span style="background: white;">Ylen </span></em><span style="background: white;">Ykkösaamussa eilen lauantaina (16.9.2017), että Suomessa estettyjä
yrityksiä on ”monta”. Ei kovin täsmällisesti sanottu sekään, varsinkin kun emme
tiedä, että millä aikavälillä. Huolestuttava se silti on, jos ”monta” on enemmän
kuin kolme mutta vähemmän kuin kaksikymmentä (joka siis jo olisi Supon ”kymmeniä”
koko mantereella).</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Valtioita Supon mainitsemassa Euroopassa on 50 (joista
puolisen tusinaa osin Aasian puolella). ”Kymmenistä” laskettava keskiarvo jokaista
valtiota kohti on siis jokin melko pieni numero, joten onko Risikon ”monta” sen
yläpuolella? Mahdotonta sanoa, mutta oletetaan, että Supon viimevuotinen ”kymmeniä”
pyöristyy tai on sittemmin kasvanut siten, että se on nyt hakukoneen löytämän
suomalaisen asiantuntijan esittämä, Euroopassa vuosittain estettyjen
terrori-iskujen määrä 200. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Euroopan valtioiden keskiarvoksi laskettuna tuo olisi neljä,
mikä mahtuu edellä esitettyyn ”monen” määritelmään. Eikö Suomi siis ole
terroriuhan näkökulmasta Euroopan turvallisimpia maita, vaan keskikastia, kuten
aika monessa muussakin tilastossa? Vai meneekö Risikon ”monta” jopa keskiarvon
yli? Ja jos, niin kuinka paljon?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kysymys ei ihan ratkea etsimällä jokin toinen maa, jossa
tiedotuslinja on perustuu vähän täsmällisempiin lukuihin. Mutta yritetään. Alkuviikosta Ranskan
poliisi kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan estäneensä jo 12 iskua. Lisääkin voi
siis tulla, mutta Ranskan osuuden siitä asiantuntijan kahdesta sadasta odottaakin
olevan korkea. Itse asiassa korkein, yhdessä Englannin kanssa. Muiden Euroopan
maiden estettäviksi siis jäisi yhä ehkä noin 150-160 iskua ja tuollaiset 3,2
maata kohti?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos pysytään alussa asetetussa ehdossa, niin teknisesti tuo
on yhä ”monta”, mutta kuinka monta Suomessa? Kun mitään tarkempaa tietoa
suomalaisen viranomainen ei osaa antaa, niin otetaan vertailukohdaksi
aikaisempi tiedotuslinja, kun uhkatekijänä oli ulkomaisen terrorijärjestön
sijaan kotimainen koulusurmaaja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”Suomen poliisi estää vuosittain jopa kymmeniä joukkosurmia”,
otsikoi Ilta-Sanomat 25.7.2016).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Se nyt ainakin on monta, itse asiassa oikein monta, jos sitä
vertaa poliisiylijohtaja Paateron vuonna 2009 Alibille antamaan lausuntoon
yhdestä ”todennäköisesti” estetystä surmasta. Jokelan jälkeen se tarkoittaisi
0,5 tapausta vuotta kohti. Paljon se siihenkin nähden, että koulusurmien
valmistelujen esitutkinnasta tai oikeudenkäynnistä on Kauhajoen jälkeen uutisoitu
kerran (Kiviniityn koulu Kokkolassa).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Vaikuttaa siis siltä että Supon ja poliisin ”kymmeniä” ei ole
luku lainkaan, vaan konditionaalin imperfekti. Oman uhka-arvion mukaan jotain olisi
voinut tapahtua, vaikka välttämättä ei tapahtunutkaan. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei koulusurmien ehkäisyyn
tulisi jatkuvasti panostaa ja etteikö tilanne Suomessa seuraisi muuta Eurooppaa siinä,
miten terroritekojen uhka kehittyy. Mutta se tarkoittaa, että suomalaisen
viranomaisen tiedotetta pitää lukea kuin ranskalaista avantgardista romaania,
mutta ranskalasien viranomaisen tiedotetta kuin Kalle Päätaloa. Jos selkosilla
oli jotain 12, niin niitä on 12 kaksitoista myös paperilla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-43680053469786301202017-08-20T13:16:00.000+03:002017-08-20T13:31:28.012+03:00Terrorismi ja kuinka meistä tuli viisaampia<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><i>“Some nights I need to
be held. Tonight I'm a listener. So nice to lie in rumpled sheets and listen. Cover
me with words.”</i> ― Don DeLillo, Libra<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Sattuneesta syystä yhä useampi suomalainen eri puolilla
maata tietää nyt mitä terrorismi on ja miten siitä kuuluu puhua. Ikään kuin
viisaus olisi lisääntynyt sitä mukaa mitä lähemmäs uutisista tutut tapahtumat
tulevat. Pariisin ja Lontoon jälkeen Tukholmaan – ja nyt Turkuun. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Itsessäni en tosin ole samaa viisastumista havainnut,
vaikka etäisyys perjantain puukotuksiin oli vain kolme sataa metriä. Ja yhtä
huonosti ymmärrän yhä teini-ikäisiä, jotka lähtevät kaupungille
pahoinpidelläkseen jonkun, vaikka yksi vuoden 1999 vappupuukotuksista tapahtui
sadan metrin päässä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Sosiaalisesta mediasta löytyville kirjoituksille on yhteistä
juuri löydetty juhlavuuden ja varmuuden tasapaino. Tyypillisiä ovat myös
moitteet terrorismin ”vähättelijöille”. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Ilmiötä ei saisi rinnastaa toisiin ilmiöihin, jotka meillä
ovat muutoinkin vaivoina. Kuten naisiin kohdistuva väkivalta,
mielenterveysongelmat, syrjäytyminen, eriarvoisuus, yksinäisyys, vaikeiden kokemusten
traumatisoivuus, mikä tahansa muu elämän raiteiltaan lähtö tai terrorismia tilastollisesti
suuremmat uhat terveydelle ja hengelle. Terrorismi on siis todellisuutta, joka jotenkin
on irti muusta todellisuudesta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Omalla tavallaan somessa kiertävät ja peukutetut terrorismin
selitykset ovat myös hyvin samanlaisia kuin Turussa välittömästi liikkeelle
lähteneet huhut. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tekijöitä ei ollut monta, he eivät liikkuneet paikasta
toiseen autolla iskuja tehden, aseistus ei ollut raskaan luonteinen eikä kukaan
iskenyt yhtä aikaa kauppatorille ja kahteen kaupungin laidoilla olevaan
kauppakeskukseen. Mutta järjellä ajatellen niin olisi varmaan pitänyt tehdä,
jotta terroristinen tarkoitus olisi maksimoitu. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Järjen sovittaminen Turun tapahtumiin on kuitenkin työlästä,
eikä sitä kokonaiskuvaa, jossa 18-vuotias marokkolainen on palapelin osa, ehkä
edes ole olemassa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kuvan hahmottamista vaikeuttaa toistaiseksi sekin, ettei mikään
organisaatio ole vielä ehtinyt kiittää soturiaan. Sellainen on ymmärtääkseni
ollut tapana, mutta protokollan noudattamista on voinut viivyttää se, että päähuomion
ollessa Barcelonassa mm. New York Times –lehden otsikko antoi Turun iskulle
terrorismia neutraalimman nimen ”rampage”.</span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-20959631448970005712017-03-13T13:25:00.000+02:002017-03-13T13:48:11.360+02:00EK:n vaihtoehtoiset faktat?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHJWBGoFBCZLa9ROlHtvvEMXkCffgjr_ktfF0TBxuwnD986J3uTYf5S1Wr0bF2ReEcsGWscvIkfFG1QekjHn_KbaBsUV4q2bbL8C5yv1jY0o1ei28rYSjCSZGcvXukxwarnKYU98LHQg/s1600/heikkipursi1.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="326" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHJWBGoFBCZLa9ROlHtvvEMXkCffgjr_ktfF0TBxuwnD986J3uTYf5S1Wr0bF2ReEcsGWscvIkfFG1QekjHn_KbaBsUV4q2bbL8C5yv1jY0o1ei28rYSjCSZGcvXukxwarnKYU98LHQg/s400/heikkipursi1.PNG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Sunnuntain some-myrskyä voi tarkastella kuten Liberan Heikki
oikealta tekee twitterissä, tai sitten kysyä, että onko sarkasmikin liian
vakava tapa suhtautua elinkeinoelämän viime aikaisiin ulostuloihin?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Elisan henkilöstöpolitiikka on <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005123826.html">sunnuntaina</a> EK:n äänellä
puhuneen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan aikana kieltämättä ollut
aktiivista ja innovatiivista, kun ainoastaan työpaikkoja ei ole ulkoistettu
Intiaan vaan myös niitä irtisanomisia. Tästä ei voi kuitenkaan vielä päätellä,
että Mattila olisi tilinpäätöksen menoerien lisäksi lukenut myös kaikki
Elisaa suoraan tai välillisesti koskettavat TESsit. Eikä siitä varsinkaan voi
päätellä, että Suomea ns. kilpailijamaihin vertaava Mattila tietäisi, miten Ruotsissa
oikeasti sovitaan hitsarin työajoista tai Saksassa sosiaalityöntekijän
palkoista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Elinkeinoelämälle työlainsäädäntöön kirjattu yleissitovuus
on kirous ja paikallinen sopiminen on hopealuoti, joka vapauttaisi
kansantalouden mm. liian suurista palkoista:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><i><br />
”On ajan kysymys, poistuvatko liittojen TES-sopimukset vai eivät. En osaa
siihen vastata, mutta ainakin työehtosopimusten pitäisi olla niin joustavia,
että niiden perusteella voidaan sopia työpaikoilla [--] Esimerkiksi Ruotsissa
ja Saksassa tehdään valtavasti paikallista sopimista, eikä siellä ole
tapahtunut niitä sinänsä ymmärrettävistä syistä esitettyjä uhkakuvia.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Esimerkit ovat tuttuja, mutta miten hyvin Mattilan visioimat
muutokset kytkeytyvät työmarkkinapolitiikkaan ja työn hintaan meillä ja
tavanomaisissa verrokkimaissa? Eivät ainakaan niin suoraviivaisesti kuin
Mattilankin näyttäisi kuvittelevan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><a href="http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty42015/pdf/ty42015Kauhanen.pdf">Ruotsin</a> koordinoidussa palkkamallissa palkanmuodostus on
periaatteessa hajautunut, mutta työehtosopimusten kattavuudessa Ruotsi on yhä
pohjoismaiden huipulla ja palkkahajonnassa pohjalla. Yksikään LO:n jäsenliiton
piirissä oleva työntekijä ei sovi palkoistaan paikallisesti ilman rajoituksia.
Ne jotka sopivat, ovat todennäköisimmin valtion toimihenkilöitä, kun taas
keskittyneintä palkanmuodostus on yksityisen sektorin duunarilla.<br />
<br />
Yksityisen sektorin ruotsalaisilla duunareilla kehitys on myös viime vuodet kulkenut
kohti keskitetympää sopimista (julkisen sektorin toimihenkilöillä päinvastoin).
Tässä on ehkä yksityisen työnantajan kannalta järkeä, jos irlantilainen
tutkimus vuodelta 2010 pitää kutinsa myös pohjoismaissa: verrattuna yksilötason
sopimiseen keskitetty palkoista sopiminen pienentää sekä palkkakustannuksia
että palkkahajontaa.<br />
<br />
Kun vielä katsoo, miten pienipalkkaiset alat ovat Ruotsissa saaneet ihan
kohtuullisia palkankorotuksia ja julkisen sektorin toimihenkilöt parempia, niin
JUKOn tai PAMin luulisi olevan Ruotsin ratkaisuista jopa kiinnostuneempia kuin EK:n, jonka visioita ne eivät millään automaatilla toteuta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Ja mitä Saksaan tulee, niin Eurostatin graafeista näkyy
hyvin, miten taantumassa työn hinta näyttää nousevan Suomessa enemmän kuin
Saksassa, vaikka kyse lienee siitä miten meillä nimenomaan pienipalkkaisia on
irtisanottu samaan aikaan kun näille Saksassa luotiin yhteiskunnan tukemia minityöpaikkoja.
Kun vielä ottaa huomioon Suomen Saksaa pienemmät palkkaerot, niin tilastoharha
on valmis: <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Työn keskihinta ei näytä meillä joustavan alas
taloustilanteen mukaan, kun aiempaa suurempi osa työnsä säilyttäneistä
työllisistä on sitä hyvätuloisempaa luokkaa. Tai toisin ilmaistuna: vertailu Saksaan ei anna mitään perusteita yleiselle palkka-alelle Suomessa, jossa tyypillisesti hajautetumpia palkkoja saavat asiantuntija-alat tekevät työnsä jo nyt halvemmalle kuin saksalaiset</span><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-63648318426386995852017-02-16T15:03:00.000+02:002017-02-16T15:14:50.525+02:00Kenen oikeus, mikä velvollisuus?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEBqfH2y_3B9nBvwZXiXzEwm-bge4iSxEXTyx_oeGU5MzwjJi_2UiHv3q9FgQAyNi0eDlDm4KcB64xOnkAicBdFGOPi1lnS2IcXFMwVixl1DX0da2stQiTs-RX117JLBtU2xMt7Qig1w/s1600/Journalist.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEBqfH2y_3B9nBvwZXiXzEwm-bge4iSxEXTyx_oeGU5MzwjJi_2UiHv3q9FgQAyNi0eDlDm4KcB64xOnkAicBdFGOPi1lnS2IcXFMwVixl1DX0da2stQiTs-RX117JLBtU2xMt7Qig1w/s320/Journalist.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”Minusta tuntuu, että tässä keskustelussa on sellaisia
aukkoja, joita on hyvä valaista.” <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9457894">Merja Ylä-Anttila</a>, MTV-uutisten vastaava päätoimittaja YLE:n uutisille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Yleensä aukot kai paikataan, mutta sikäli osuva kielikuvan
käyttö, että omallakin uralla olen jopa kahdesti joutunut keskustelemaan
päätoimittajan kanssa, jota noin selän takana olen saattanut kuvata sillä
aukolla jonne ei päivä paista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Muutoin olen sitä mieltä, että Päätoimittajayhdistyksen (PTY)
julkinen <a href="http://www.paatoimittajat.fi/paatoimittajan-tehtava-on-kirkas/">kannanotto</a> vie YLE:n Sipilä-uutisoinnista alkaneen keskustelun pahasti
harhaan: "Päätoimittajien yhdistys painottaa, että päätoimittajan tekemät
uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen
palveluksessa olevien sananvapautta. Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan
kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta."<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Työnantajan määräysvalta on kirjattu työsopimuslain
ensimmäiseen ja kolmanteen lukuun. Yhdistyksen painottama sananvapaus on puolestaan
perustuslaillinen oikeus, joka 2. luvun 12 pykälän mukaan sisältää jokaisen
oikeuden ”vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Journalistin ohjeissa yleisön oikeus saada tietää on
tulkittu yksittäisen toimittaja velvollisuudeksi ”torjua painostus tai houkuttelu,
jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä”. Lisäksi
toimittajalle on ohjeisiin kirjattu ”mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka
ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa”.
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Laki tai ohje ei erikseen kerro, miten toimia jos painostus
tulee suoraan esimieheltä tai esimiehen välityksellä. Mutta jos esimies näyttää
toimivan enemmän omaa etuaan ja ajatusmaailmansa kuin alaisiaan tai yleisön
oikeutta tukien, niin YLE:sta eronneiden toimittajien ratkaisu näyttää
johdonmukaisemmalta kuin PTY:n julkinen kannanotto. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos julkaisu oli tahallinen harhautus, niin sekin olisi
jotenkin vähemmän noloa kuin päätoimittajien kollektiivinen väärinkäsitys journalismin
ja yleisön tai YLE:n ja yle-veroa maksavien kansalaisten suhteesta. Itse asiassa samasta väärinkäsityksestä
näki merkkejä jo viime joulukuussa, kun sanomalehtien pääkirjoitusten teemaksi
nostettiin työntekijän lojaalisuus johtoa kohtaan. Ikään kuin se olisi jokin
hyve. Ei kuulkaa, ”hyve” on johdon lojaalisuus työntekijöitä kohtaa, koska
siitä ei määrätä mitään työehtosopimuksessa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-8738360697079194832017-01-18T15:24:00.002+02:002017-01-18T15:24:34.127+02:00Luvullinen lisääntyminen: Perussuomalainen, nuhteeton vai konna?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXNpNcH-1Oh2u1FRlAweQSYrwjkoi37q84HLXpx3cjfVYHegVVP2uVlEU3-nCDWl8DlUIo96r4YCVg02x4NXn4ViEGbKpKeyoHeTnDWXA4EGCPqYf78aROnxztA53wce_s2P0n9M8hfA/s1600/Heikki+Luoto.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="157" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXNpNcH-1Oh2u1FRlAweQSYrwjkoi37q84HLXpx3cjfVYHegVVP2uVlEU3-nCDWl8DlUIo96r4YCVg02x4NXn4ViEGbKpKeyoHeTnDWXA4EGCPqYf78aROnxztA53wce_s2P0n9M8hfA/s320/Heikki+Luoto.PNG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Perussuomalaisten kunnan(vara)valtuutettujen rikosepäilyistä
on ”valtamediassa” tehtailtu vajaan kahden istuntokauden aikana
"tuhansia" nettiuutisia, valittaa tamperelainen kunnanvaltuutettu Heikki
Luoto, ps, FB-kommentissaan. Jos tuo on totta, niin pitää olla aika lujassa
perussuomalaisessa uskossa, jos ei tässä näe muuta ongelmaa kuin lehdistön
vinoutuman. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mietitään tätä vähän numeroina:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Suomessa on 313 kuntaa, asukasluvun mukaisen valtuuston
keskimääräinen koko on 32. Valtuutettuja on yhteensä eri kunnissa noin
10 000, heistä reilut 1000 perussuomalaisia. Plus ne varajäsenet. Valtuutettujen
keski-ikä on sen verran muuta väestöä korkeampia, että nuorin ehti syksyllä täyttää
23 vuotta (Vihdin Antti Hyytiäinen, kok) ja vanhin löytämäni 72 (Turun Mikael
Miikkola, ps). Tässä ikäryhmässä suomalaisia epäillään rikoksista noin 80 000
kertaa vuodessa, mikä on hieman alle puolet kaikkiin suomalaisiin kohdistuvista
epäilyistä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Periaatteessa rikoksesta epäiltyjä perussuomalaisia
valtuutettuja voisi siis olla jopa toista kymmentä, eivätkä he silti olisi muita
kansalaisia epärehellisempiä. Mutta miten toista kymmentä epäilyä muuttuu tuhansiksi
valtamedian nettiuutisiksi? Ja paljonko on ”tuhansia” ja mikä on ”valtamedia”?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">No, sovitaan, että ”tuhansia” on vähintään 3000 ja enintään
9000. Ja jotta Heikki saisi kaikki mahdollisuudet olla oikeassa, sovitaan myös,
että jokainen Tampereen kirjaston lukusaliin tuleva sanomalehti on ”valtamedia”
(n. 90), vaikka niillä ei edes olisi Luodon mainitsemia nettisivuja. Päälle
tietysti Yle paikallistoimituksineen sekä Maikkari, Uusi Suomi ja SK. Tai
miksei Seiskakin? Lopuksi sovitaan, että jokainen media teki jokaisesta epäillyksi
joutuneesta perussuomalaisesta kuntatason luottamushenkilöstä vähintään 3 juttua: epäily, tutkinta,
oikeudenpäätös.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Näillä ehdoilla päästään luontevasti Heikki Luodon
väittämiin lukuihin ilman, että perussuomalaiset näyttäisivät muita kansalaisia
rikollisemmilta. Juttumäärät olisivat sovitun haitarin puolivälistä.
Valitettavasti koko laskelma kuitenkin romahtaa nopeasti, jos käy ilmi, että Sastamalan
<i>Alueviesti </i>uutisoi juupajokelaisen
perussuomalaisen näpistämistä irtokarkeista vain kerran. Tai jos pudasjärvellä
ilmestyvä <i>Iijoki-seutu</i> unohti
kokonaan kihniöläisen perussuomalaisen haitan viranomaiselle valomerkin
jälkeen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mitä pitemmälle ja useammin todellisuus eroaa laskelmalle
annetuista ehdoista, sitä pahemmalta kuntatyötä tekevien perussuomalaisten
tilanne näyttää, jos heidän rikollisuusasteensa mittarina joutuu käyttämään Luodon
laskemia ”tuhansia” nettiuutisia. Itse asiassa google-haku ”perussuomalainen + rikosepäily”,
tuottaa sekin vain 7000 osumaa, joista monet kyllä kertovat rikoksista mutta perussuomalaisten kohdalla lähinnä "somekohuista". Joukosta nousee esiin Oulun varavaltuutettu Tynkkynen, perässä Viitasaaren valtuustossa
harvakseen näyttäytyvä Hakkarainen, kolmantena Kiemunki, jonka nykyinen rooli Pirkanmaan kunnalliselämässä jäi tosin minulle vähän epäselväksi. Useita osumia saanut Mäntylä
pitää sivuuttaa, koska ex-ministeri erosi luottamustehtävästä Sallan kunnassa jo ennen kuin petosepäily tuli ilmi - ja varavaltuutettu Sademies oli jo erotettu valtuustoryhmästä, kun viimeksi istui käräjiä. Ehkä Luoto voisi jatkaa lista, kun kerran on asiaan perehtynyt?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Sitä odotellessa johtopäätös on yksiselitteinen: Heikki Luodon
mustamaalaus menee kohteesta ohi (”valtamedia”), mutta osuu ikävästi sivullisiin
perussuomalaisiin luottamushenkilöihin. Epätieteellisen tarkastelun nojalla he
näyttäisivät olevan keskimäärin äänestäjiään nuhteettomampia, kuten uutisointi heijastaa, ja kuten kuntien
asioista päättäviltä toivookin. Paitsi tietysti Heikki Luoto Tampereelta, jota
voi todennäköisin syin epäillä perussuomalaisesta uhriutumisesta, ”median vika”
-selittelystä puolueen kansansuosion huvetessa ja numerolukutaidottomuudesta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-58377323335089127622016-11-26T22:42:00.002+02:002016-11-26T23:43:54.939+02:00Uusi normaali?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8W2H_HIlr2f5eqkb047d5DMEMK6T-TN5ymymI5v42nASIt8oA0BdmAbcmPgx7jxt8dUQdSnR2Y74QQEEwXpvtGoPjVE47mPNZmaTVw2hdgoTz8AvLNWFGbVFG9fZUOBhyphenhyphenT6t_jYOH8Q/s1600/terraf.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="188" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8W2H_HIlr2f5eqkb047d5DMEMK6T-TN5ymymI5v42nASIt8oA0BdmAbcmPgx7jxt8dUQdSnR2Y74QQEEwXpvtGoPjVE47mPNZmaTVw2hdgoTz8AvLNWFGbVFG9fZUOBhyphenhyphenT6t_jYOH8Q/s320/terraf.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9315671">YLE 25.11.2016</a>:<i> ”Pääministeri
Juha Sipilän (kesk.) sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel on saanut
merkittävän tilauksen valtion omistamalta Terrafamen kaivokselta.<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Konepajayritys Katera Steelin pääomistajia on Sipilän enoja ja
serkkuja. Myös Sipilän lapsilleen kolme vuotta sitten siirtämä sijoitusyhtiö
Fortel Invest omistaa pienen osuuden yhtiöstä. Fortel Investin omistus Katera
Steel -yhtiöstä on viisi prosenttia.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kaksi viikkoa sitten hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta
päätti antaa Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisää valtion rahaa. Päätös
poikkesi hallituksen kesällä ilmoittamasta linjasta, jonka mukaan kaivos
ajetaan alas, jos sen rahoittamiseen ei löydetä yksityistä rahaa
vuodenvaihteeseen mennessä.” Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä <a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634230-paaministerilla-laheiset-yhteydet-talvivaaran-urakoitsijaan">KU</a>.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos poliittisen taloustieteen perinteiset argumentit, kuten ”tietysti”,
”ei ole tästä ajasta” tai ”muita vaihtoehtoja ei ole”, eivät riitä, niin aina
on mahdollista vedota köyhiin leskiin ja orpoihin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tällä perusteella elinkeinoelämän etujärjestöt saivat eräässä
kyselytutkimuksessa yli 70 % tavallisista kansalaisista kannattamaan
perintöveron poistamista, vaikka kyseessä on progressioltaan kenties jyrkin
vero, josta pääosan valtiolle tilittää varakkaampi eliitti - itse asiassa
tilastojen mukaan yli 50 % perinnönsaajista ei Suomessa joudu maksamaan
perintöveroa lainkaan. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tai jos lesket ja orvot eivät juuri nyt sovellu omaan tarinaan,
niin hätätilanteessa poliitikko voi näköjään vedota vaikka serkkuihin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Populismin perusajatuksiin kuuluu ”valtamedia”, jonka
resurssien ja asiantuntemuksen ei pitäisi antaa asettua poliitikon ja kansan
välisen suoran kommunikoinnin eteen ja tielle. Mistä sitten seuraa, ettei
pääministeri Juha Sipilä enää edeltäjiensä tavoin teetä lehdistötiedotteita tai
anna lausuntoja STT:lle. Donald Trumpin yöllisiä
twiittejä ja oman ulkoministerimme Timo Soinin kaunablogeja mukaillen hän kertoo oman totuutensa <a href="http://www.juhasipila.fi/blogi/2016/11/25/14141">sosiaalisessa mediassa</a>.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Sipilän blogimerkinnässä itse asiaa olennaisemmaksi nostetaan
sellainenkin virhe, ettei toimittaja ole huomioinut yksitäisen yrityksen omistajanvaihdoksissa
tapahtuneita nimenmuutoksia (”ei ole totta, että olisin työskennellyt Katera
Steel Oy:ssä 15 –vuotiaana, koska Kateraa ei ollut silloin vielä olemassakaan”),
mihin vasta-argumenttina pääministerille pitäisi ilmeisesti huomauttaa, että ”15-vuotias”
kirjoitetaan yhteen ilman välilyöntiä. Pääministeri
Sipilän saivartelua ja kieliopin tasoa (lisää tähän sarkastinen vitsi
koulutusleikkauksista) suurempi huoli koskee silti hieman teennäistä loukkaantumisen
esittämistä. Tunneraktion suojissa lukijan annetaan ymmärtää, että demokratian vaatimattomammatkin
suojautumiskeinot vapaasti oman journalistisen arvionsa mukaan toimivista tiedotusvälineistä päättäjien ja elinkeinoelämän suhteita
arvioiviin esteellisyyssäännöksiin ovat lasten ja muiden sukulaisten ”vetämistä
lokaan”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kieltämättä pääministerin on viime aikoina jos toisenakin
joutunut tutustumaan perustuslain sisältöön suhteessa hallituksen moniin hankkeisiin,
mutta pitäisi aikaa säästää silti myös hallintolain lukemiseen. Siitä olisi
käynyt ilmi, ettei kukaan vaadi "kaikkia sukulaisia luopumaan
työstään" pääministerin aseman vuoksi, vaan että kaikki lain vaatimukset
rajoittuvat vain tuohon Sipilän omaan asemaan pääministerinä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><a href="http://m.iltalehti.fi/uutiset/201611262200032554_uu.shtml">Iltalehden</a> Juha Ristamäki selittää: <i>”Ministeri on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on
asianosainen. Ministeri on esteellinen myös, jos asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen. Läheisellä
laki tarkoittaa muun muassa ministerin puolisoa ja lapsia, mutta myös
ministerin vanhempien sisaruksia ja monia muita lähisukulaisia. Lisäksi mainitaan
muun muassa ministerille ’muuten erityisen läheiset henkilöt samoin kuin tällaisten
henkilöiden puolisot’. Läheisen määritelmä on laissa siis laaja. Jos läheinen
liittyy päätännässä olevaan asiaan, ministerin pitää jäävätä itsensä päätöksen
teosta. Jääviyden selvittäminen on ministerin itsensä vastuulla.” </i>(IL
26.11.2016).</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hallintolain täsmällinen seuraaminen tässä yksittäisessä
tapauksessa – Terraframen uusi ja taas satojen miljoonien rahoitus valtion
piikkiin ja valtion investointien siirtyminen yksityiselle sektorille
pääministerin lähipiirin kautta – voi tuntua pieneltä yksityiskohdalta, joka ei
kepun vetämää maakuntapolitiikka tai elinkeinoelämän roolia politiikassa miksikään
muuta. Mutta jokin perinteiselle avoimuudelle vieras raja tässä tuntuu taas
vedetyn siihen, miten härskisti pääministeri voi mitätöidä olemassa olevan
lainsäädännön vaatimukset tai legitiimin uutisaiheen - ja samalla sepittää
tiedotusvälineille pahantahtoisia motiiveja (”toimittajalla ollut tarkoituskaan
saada minua kiinni ennen jutun julkaisemista”). </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Pääministeri Sipilä oli pahoin harhautunut tai harhauttamisen
tiellä, kun hän valitsemassaan foorumissa uhriutuen julisti, ettei hän ”voi
vaatia kaikkia sukulaisia liiketoimintakieltoon pääministerin tehtävän vuoksi”.
Siitä ei ollut koskaan kysymyskään. Oikeassa hän sen sijaan oli tänään
päättäessään, ettei hänen tarvitse vastata Yleisradion haastattelupyyntöihin. Populismin
aallon tuoma uusi normaali alkaa olla yhä selvempi, meillä ja muualla.</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-86546530551128792792016-11-13T16:08:00.000+02:002016-11-13T16:15:15.373+02:00Ensimmäinen ja viimeinen vaaliblogi<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlaEfliM7TH291YJa1B_nl5wjYCK2SzRx5B6VjmZgiN1UqBmv0aBVuS_9kx9EipaXHh2IovPr3GiQC6cWM-oQ71_m2cEH8T-5I9Fp82O3qESCjmLxbp6K8CbZQs-rLYbUlip9LIfInZA/s1600/Flag-by-Jasper-Johns-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlaEfliM7TH291YJa1B_nl5wjYCK2SzRx5B6VjmZgiN1UqBmv0aBVuS_9kx9EipaXHh2IovPr3GiQC6cWM-oQ71_m2cEH8T-5I9Fp82O3qESCjmLxbp6K8CbZQs-rLYbUlip9LIfInZA/s320/Flag-by-Jasper-Johns-1.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jasper Johns: Flag (1956)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kyllähän sen periaatteessa ymmärtää, että Euroopan
maahanmuuttovastaiset puoluejohtajat pitävät merkittävänä voittona sitä kun Valkoisen talon isäntä vaihtuu maahanmuuttajan pojasta maahanmuuttajan
pojanpoikaan. Mutta onko alhainen ääniosuus alhaisesta äänimäärästä silti kovin
vahva osoitus merkittävästä muutoksesta maan mielialoissa?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Donald Trumpin vaalivoittoa on yritetty sovittaa oikeaan
mittakaavaan mm. sillä, että Trump voitti pienemmällä äänimäärällä kuin Hillary
Clinton hävisi, tai että hän voitti pienemmällä äänimäärällä kuin kaksi
edellistä republikaanisen puolueen presidenttiehdokasta hävisivät. Päivän
lehdessä (HS 13.11.2016) <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/13112016/a1478843563027">Tommi Uschanov</a> jatkaa listaa kahdeksalla lisäpointilla. Osa niistä
vähättelee oletuksia ”yhden maailman lopusta ja toisen alkamisesta”, toiset
löytävät muutoksia yleensä vähäpätöisempinä pidetyista seikoista. Kuten tämä
lainaus New York Timesista: ”Yrityksiä, jotka ennen markkinoivat farkkujaan ja
fleecetakkejaan pieninä paloina amerikkalaista unelmaa, neuvotaan nyt panemaan
mainoskampanjansa uusiksi.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Niin, tosiaan. Miksei jopa Amerikan lipulle voisi käydä kuin
Suomen lipulle, joka yhä kelpaa kaikkien salkoon, mutta jota juuri kukaan ei juuri
nyt haluaisi nähdä ommeltuna kenenkään takinhihaan?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos kolumnistin listaa haluaisi jollakin jatkaa, niin ehkä
esimerkit voisi poimia eurooppalaisesta keskustelusta, ja eritoten hetkistä,
jolloin siinä ilmaistulle helpotuksen tunteelle ei ole mitään todellista syytä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Ensinnäkin reaktio Trumpin sovinnollisen voittopuheen ja
kampanjapuheiden väliseen ilmeiseen kuiluun. Joskus ennen vanhaan, kuten pari
viikkoa sitten, olisi ollut vaikea kuvitella yhdenkään eurooppalaisen poliittisen
johtajan tai pääkirjoitustoimittajan kiittävän ihan näin auliisti sitä, että
Yhdysvaltain uusi valittu presidentti taitaa sittenkin olla jopa luultua
suurempi paskanpuhuja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Toinen arveluttava reaktio oli se hengähdystauko, jonka koko
vaalikampanja ja varsinkin Trumpin voitto näytti antaneen keskusteluille
Euroopan viime vuosien poliittisesta liikehdinnästä. Eikö tämän oikeastaan
olisi pitänyt mennä toisin päin? Siis niin, että pitkään jatkunut paskamyrsky
Euroopassa olisi tarjonnut amerikkalaisille pienen hengähdystauon heidän
huolilleen Trumpin oikeistopopulismin merkityksestä, joka kaikista enemmän tai
vähemmän osuvista Hitler-vertauksista tai KKK:n virallisen lehden tuesta
huolimatta ei sisällä kaavaa niin totaaliseen kansallisen poliittisen
järjestelmän äärioikeistolaistumiseen kuin jolla Euroopassa nyt noustaan
vähintään parlamenttiin asti?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tai kuten amerikkalaiselle HBO-kanavalle ohjelmaa tekevä
brittikoomikko John Oliver kommentoi mm. Ranskan Kansallisen rintaman, Unkarin
Jobbikin ja Kreikan Kultainen aamunkoiton vaalivoittoja: ”Holy Shit! When
Europe moves far right, it moves through Belgium!”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-35300318410816591192016-11-08T13:06:00.000+02:002016-11-08T13:06:54.300+02:00Arkisto: Kuinka fasistista on "ekofasismi"?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjttTWtl9oYyoBXW9bnh-AF80gbl2FaG7KcMhxIVY9sWQJkzd6npy5u59xZvUg7fokLoU27K-P6430dfu4zsAxHaYb-vY2CgJgCNBIVYwQC_nunnInbzGUrCqXdUWoYb5G04TLPy6MQGw/s1600/peanuts.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="136" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjttTWtl9oYyoBXW9bnh-AF80gbl2FaG7KcMhxIVY9sWQJkzd6npy5u59xZvUg7fokLoU27K-P6430dfu4zsAxHaYb-vY2CgJgCNBIVYwQC_nunnInbzGUrCqXdUWoYb5G04TLPy6MQGw/s320/peanuts.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Alfred Kordelinin säätiön myöntämä apuraha Suomen Sisun
jäsenelle ja uusnatsien seurassa viihtyneelle Timo Hännikäiselle on ollut pieni
uutinen ja jonkinlainen somekohu.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><a href="http://ammat.fi/blog/suomessa-suojellaan-etuoikeutettuja-muiden-kustannuksella/">Tässä </a>esimerkiksi Wilma Karikon blogi, jossa mm. vinoillaan
säätiön päätökselle rajoittaa nettikommentoinnin tyyliä tavalla, joka kenties
estää Hännikäiselle ominaisen ilmaisurekisterin autenttisen esiin nostamisen. No
ehkä sen "hevosenkyrvän" pitäisi kelvata Kordelinin säätiön sivulle
jos se kerran apurahataitelijan mielestä kelpasi Naisasialiitto Unionille. Mutta
toisaalta minäkin saattaisin tuntea houkutusta poistaa omalta FB-sivulta mikä
tahansa blogi tai muu kommentti, jossa vasemmistolaisuutta luonnehditaan
sanalla "positio".<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ja <a href="https://www.facebook.com/ruskeattytot/posts/1140457552699058">tässä</a> Koko Hubaran FB-päivitys, joka pyrkii tarkastelemaan
säätiön päätöstä niiden ihmisten näkökulmasta, jotka enemmän tai vähemmän
kirjaimellisesti ovat Hännikäisen tekstien tähtäimessä. Nyt ”totuus” ja ”hyvä”
ovat valmiiksi Hubaran lainausmerkeissä, ja sananvapauden epiteetiksi on
valikoitunut ”niin sanottu”. Hankala arvioida, onko tämä esimerkki
"intellektuellien laiskasta ajattelusta ja tiedostavan nuorison
omahyväisestä paasauksesta", jota Hännikäinen kuvaili kriitikko Jukka Koskelaisen
mukaan ihan pätevästi kirjassaan Ihmisen viheliäisyydestä; vai samaa
umpimähkäistä humanistien huitomista, jota Hännikäisen esseissä on yllin
kyllin. Ja vaikka jonkun mielestä voisi olla mielenkiintoista pohtia, miten
Hännikäisen ja Hubaran teksteissä toistuva velvollisuus identifioitumiseen
yhtenä kansallisuutena tai sen toisen lopulta kohtaavat Joseph de Maistren
synkissä ajatuksissa, niin en todennäköisesti olisi tarjoamassa apurahaa
kummallekaan.</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Henkilönä, joka kaikesta huolimatta oli myöntämässä apurahaa
stalinisti Matti Rossin ansiokkaiden Shakespeare-käännösten rahoittamiseksi,
minun ei ehkä pitäisi ottaa kantaa tähänkään. Ja enkä ota, lukuun ottamatta
vanhaa esseetä, josta käynee ilmi oma arvioni Timo Hännikäisen arvomaailmasta
ja hänen kirjallisesta tai muusta kyvystään analysoida tai ilmaista sitä.</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-size: 14.0pt;"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><b><span style="font-size: 14.0pt;">Kuinka fasistista on ”ekofasismi”? </span></b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Maaliskuussa 1995 Oklahoma Cityn virastotalon edessä räjähti
autopommi. 196 ihmistä kuoli, joukossa 19 päiväkotilasta. Jäljet johtivat
Montanan puolisotilaallisten militia-järjestöjen pariin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Rikosta
seuranneen mediakohun huomasi myös toinen amerikkalaisia vainonnut kotikutoinen
terroristi, josta lehdistö käytti nimeä ”Unabomber”. Melkein 18 vuotta jatkunut
kirjepommikampanja oli tappanut kolme ja haavoittanut kymmeniä. Uhrit olivat
mielivaltaisesti valittuja ”teknis-teollisen järjestelmän” edustajia, kuten
Unabomber itse perusteli, joukossa pari lentoyhtiön virkailijaa, Yalen
yliopiston tietotekniikan professori ja viimeisenä metsänhoitoyhdistyksen
puheenjohtaja.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Syrjäytyminen
FBI:n etsityimmän rikollisen paikalta näytti vaivaavan Unabomberia niin, että
aluksi alkoi lähettää henkiin jääneille uhreilleen ilkkuvia kirjeitä, joissa
hän korosti heidän typeryyttään ja haavoittuvuuttaan. Sitten hän lupasi lopettaa
iskunsa, mikäli <i>Washington Post</i> ja <i>New York Times</i> julkaisevat hänen
34 000 sanaa pitkän manifestinsa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Uusia
johtolankoja etsivien viranomaisten toiveesta niin myös tehtiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Pari
päivää myöhemmin sosiaalityöntekijä nimeltä David Kaczynski ilmoitti
poliisille, että manifesti muistutti kovasti hänen veljensä vintiltä löytyneitä
muistiinpanoja. Ted Kaczynski oli keski-ikäinen, akateemisesti koulutettu,
yhteiskuntaan ja ihmisiin katkeroitunut työtön erakko, mikä vastasi tarkoin FBI:n
asiantuntijoiden tekemää psykologista profilointia. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Kun
turkulainen Savukeidas päätti jostain kustantaa manifestin kirjana, oli ainakin
nimi juhlava: <i>Teollinen yhteiskunta ja
sen tulevaisuus</i> (2006). Nuori runoilija Timo Hännikäinen lupaa suomennoksensa
esipuheessa matemaattisen tarkkaa analyyttisia ja totunnaisia käsityksiä
ravistavia ajatuksia. Kaczynski ei lupausta pidä, vaan tarjoaa tilalle harhaluuloja,
omahyväisyyttä ja väkivaltaviihdettä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Valistuneemmassa
lukijassa Kaczynskin manifesti herättääkin lähinnä kolme kysymystä:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Miten
fasistista on ”ekofasismi”, miten hullu on ”hullu pommimies” ja mitä haittaa
väkivaltaa puolustavien manifestien julkaisemisesta voi olla? Kaksi ensimmäistä
edellyttävät laajempaa käsittelyä, kolmanteen voi vastata lyhyesti. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jotkut ihmiset ovat valitettavan
herkkiä ulkopuolisille vaikutteille, kuten esimerkiksi metsäteollisuuden
tarjoamille ilmaisille lounaille. Tähän mennessä kirjailija ja euroedustaja Lasse
Lehtisen on sanottu levittäneen ympäristönsuojelusta monenlaista väärää tietoa.
Mutta mitä sitten sanotaan, jos ikävä tieto on oikeaa, ja Lehtisellekin
paljastuu, että ”radikaaliekologisen sukupolven” (sananvalinta Hännisen) uusi
sankari on mielenterveysongelmainen, 70-vuotias neitsyt, joka kammoaa toisten
ihmisten kosketusta niin, että mainitsee jalkakäytävien ruuhkat hyvänä syynä
aloittaa aseellinen vallankumous?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">I</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Se, että tämäkin terroristipidätys tehtiin Montanan osavaltiossa,
oli ainakin osittain sattumaa. Kaczynskin veljekset ostivat syrjäisen
metsätonttinsa pari vuotta ennen Oklahoman pommi-iskusta tuomitun Timothy
McVeighn syntymää ja kauan ennen kuin paikallisen äärioikeiston aatteet
nousivat otsikoihin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Paikallinen
ilmanpiiri ei silti jäänyt Ted Kaczynskilta huomaamatta. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Manifestissaan hän viittaa
amerikkalaisiin ”natseihin ja puolisotilaallisiin järjestöihin” kahdesti. Ensin
luetelleessaan ”teknofiilejä” ja ”vasemmistoa” vastustavat kapinalliset, toisen
kerran etsiessään teollisen yhteiskunnan kaatamiseen kykenevää etujoukkoa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Siihen eivät luontoaktivistien
puuhailut riitä. Ne edustavat vain säätelytoimia, jotka joustava ”demokratia”
(lainausmerkit Kaczinskyn) omaksuu liiankin helposti. Kaczynskille kelpaa vain
liikakansoituksen ja valtiovallan hävittävä sotatila.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tässä mielessä Hännikäinen on esipuheessaan
väärillä jäljillä, kun hän yhdistää manifestin ”radikaaliekologiaan”.
Kaczynskin käsitys elämästä tai luonnosta on paljon hämärämpi ja hahmottomampi
kuin useimmilla lajien alue-ekologisesta monimuotoisuuden huolestuneilla
aktivisteilla. Pikemminkin se palautuu hyvin amerikkalaiseen käsitykseen
metafyysisestä ”vapaudesta”, joka toteutuu ihmisten mielissä spontaanisti ja
luonnollisesti, kunhan jokin vieras vaikutusvalta on raivattu pois. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Siksi Kaczynkin vapaus kuulostaakin
enemmän fundamentalistisen uskon taivasosuudelta kuin poliittisen ideologin
ohjelmalta – se on mitä tahansa, mitä juuri nyt ei ole.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Oikeilla
jäljillä Hännikäinen on verratessaan Kaczynskia Pentti Linkolaan. Puolisen
vuotta ennen kuin manifestin suomennos ilmestyi, Linkola herätti ansaittua
huomiota antamalla Tampereen yliopiston <i>Aikalainen</i>-lehdelle
seuraavan lausunnon: ”Mitkä tahansa diktatuurit ovat demokratioita parempia.
Suurelta osin kansallissosialismi oli erittäin hieno filosofia.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Tero
Vadénin toimittamassa kirjoituskokoelmassa <i>Linkolan
ajamana</i> (2008) onkin sittemmin todisteltu, ettei Linkola ole ollenkaan
ympäristöajattelija, vaan ideologi ja äärioikeistolainen nihilisti, joka
ihannoi agraarista fasismia. Perustelut Linkolalta puuttuvat, Tapani Kilpelä
jatkaa arviotaan, mutta hölynpöly saa tilaa, koska konservatiivinen media pitää
demokratian vastaisuutta kansalaisrohkeutena: ”Mitä uusliberalistisemmaksi
yhteiskunta muuttuu, sitä salonkikelpoisempi Linkolasta tulee.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Ville
Lähde on samassa kirjassa jokseenkin samaa mieltä, vaikka hänelle Linkolan
mediakelpoisuus onkin merkki siitä, että äärimmäisyys tekee luontotuhojen
päivittelystä vaivattomampaa. Kun maailmanloppu tulee joka tapauksessa, mitään
ei ole pakko tehdä. Samalla Linkolasta on tietysti myös tullut lyömäase niitä
vastaan, jotka haluavat toimia luonnon hyväksi järkevin perustein, Lähde murehtii.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Kovin
pitkälle tätä vertausta ei silti pidä viedä. Samasta ideologiasta on syntynyt
kaksi ainakin ulkoisesti erilaista arkea.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Ensinnäkin
Linkolan ja Kaczynskin välillä ei ole Hännikäisen kuvittelemaa ”perinteisille
elinkeinoille perustuvan elämäntavan” yhteyttä. Linkola elää metsästyksellä,
kalastuksella, kirjoituspalkkioilla ja Kela-korvauksilla, Kaczynski eli
kaupasta ostetuilla säilykkeillä. Linkolalla on rakentamiseen tarvittavat
kädentaidot, Kaczynskin pommeista huomattiin ensimmäiseksi, etteivät suorat
kulmat ja liitokset onnistuneet niiden tekijältä lainkaan. Linkola osaa tarpeen
vaatiessa purkaa ja koota pienen kalastusveneen polttomoottorin, Kaczynski
yksinkertaisesti jätti autonsa metsätien poskeen, kun siitä rikkoutui
parinkympin hintainen osa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Toiseksi
amerikkalaisen uusnatsismin juuria ei kannata hakea kaukaa Euroopasta, jonne
Linkola haaveellisesti tähyää. Sitä ruokkii kotikutoinen ja Kaczynskin
manifestissa seikkaperäisesti selostettu fantasia, jossa Amerikan poliittinen
kenttä on kokonaan myyttisen ”vasemmiston” miehittämä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Vasemmisto
on totalitaarinen voima”, Kaczynski kirjoittaa: ”Missä vasemmistolaisuus sitten
onkin vallassa, sillä on tapana tunkeutua jokaiseen yksityiseen nurkkaan ja
pakottaa kaikki ajattelemaan vasemmistolaisesti.” Totalitarismin vastavoima on
luonto ja ihmisluonto. Vasta teknologian tuhoaminen varmistaa niiden
autonomian, Kaczynski arvioi, sillä ilman kehittyneitä koneita ja
kommunikaatioyhteyksiä hallitusten tai muiden laajojen organisaatioiden
vaikutus ei voi ulottua talonpojan kodin kynnykselle tai metsästäjän reviiriin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Vasemmiston” ylivaltaa ei myöskään
luonnehdi mikään julkilausuttu, näennäinen tavoite, vaan rajaton vallantunto,
joka saa sen esittämään aina uusia vaatimuksia, mikäli entisiin on jo taivuttu.
Eikä ”vasemmiston” perimmäinen virhe ole jonkin oikeudenmukaisemman politiikan
kieltäminen vaan tieteellisesti ja rationaalisesti todistetun ihmisluonnon
tukahduttaminen.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tämä ilmenee esimerkiksi ns.
”poliittisena korrektiutena”, joka ajaa naisten, homojen ja etnisten
vähemmistöjen oikeuksia, vaikka Kaczynskin mukaan ”uhreihin samastuminen”
nakertaa elinkelpoisen ihmiskunnan itseluottamusta ja antaa väärän kuvan
ihmisryhmien synnynnäisistä geneettisistä eroista. ”Me emme sano, että mustat
ovat alempia”, kuninkaiden ja kylähullujen monikkomuotoa käyttävä Unabomber
saivartelee, mikä yleensä tarkoittaa, että mieli tekisi. Kaczynskin näkemykset
naisista ja homoista sisältävät vähemmän kiertoilmauksia, ja hän on muutenkin
aulis selittämään, mitkä ovat ”normaaliuden” rajat.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Vasemmiston” otaksutun
irrationaalisuuden vuoksi Kaczynski on myös taipuvainen ajattelemaan, ettei
kyse ole poliittisesta aatteesta vaan luonneviasta. Lisäksi ”vasemmiston” depressiivisyys
ja tappiomieliala ovat jo levinneet koko yhteiskunnan ongelmaksi. Kaczynskin
mukaan vasemmistolainen vastustaa kilpailun käsitettä, koska tuntee itsensä
häviäjäksi, eikä koskaan puhu optimismista tai aloitteellisuudesta, koska hän
on pohjimmiltaan pessimisti eikä osaa itse ratkaista omia ongelmiaan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Itse asiassa ”vasemmistolaisilla
on tapana vihata kaikkea, mikä näyttää voimakkaalta, hyvältä ja onnistuneelta”,
Kaczynski selittää, joten siksi ”he vihaavat Amerikkaa ja länsimaista
sivilisaatiota”.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Looginen askel länsimaisen
teknologian hävittämisestä länsimaisen sivilisaation hyvyyteen ja
onnistuneisuuteen voi tuntua pitkältä, ehkä jopa vähän hullulta, mutta
Kaczynskista ensimmäisen vakavaksi tarkoitetun tutkimuksen julkaissut Alston
Chase ei usko, että kyse olisi vain kielellisistä sekaannuksista tai hourupään
yksityisajattelusta. Näin suuri tyhmyys edellyttää päinvastoin huolellista
opettelua, mielellään jossakin Englannin tai Amerikan arvostetuimmista
yliopistoista.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">II<b><o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Osa Chasen kirjasta <i>Harvard
and the Unabomber</i> (2003) kertoo Kaczynskin työväenluokkaisesta taustasta ja
sosiaaliseen nousun paineista, loppu ivailee Harvardin yleissivistävää opetusohjelmaa,
johon myös nuori matemaatikko Ted joutui pääaineensa ohella perehtymään. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">1950-luvun humanistinen opetus
edusti ”epätoivon kulttuuria”, joka ei kertonut tieteen ja teknologian
edistyksestä vaan niiden turmiollisuudesta, Chase messuaa. Dostojevskin,
Freudin ja Nietzschen sanomaksi tulkittiin se, että ihmisjärki on nujertunut,
perinteiset moraaliarvot ovat vailla rationaalista perustaa eikä elämällä ole
tarkoitusta. Tuimin epäily koskee Kaczynskiin otaksutusti istutettua tekopyhyyttä.
Vapaasti tulkittuna Chase syyttää aikakauden älymystöä siitä, että se piti
maailmansodan kauhuista kumpuavaa syyllisyyden tunnetta merkkinä omasta
moraalisesta etevyydestä, mutta siirsi samalla kaiken todellisen vastuun
jollekin vieraalle, salamyhkäisesti organisoidulle taholle – kuten tieteelle ja
teknologialle.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tämä ei ehkä anna kovin reilua
kuvaa Harvardin maineikkaasta tiedekunnasta, mutta analyysina Kaczynskin
retoriikan sisäisistä ristiriidoista se on sattuva: manifestin määrittelemä
”vasemmisto” on harhakuvana, johon ihmisarka ja lyhytjännitteinen Kaczynski heijasti
omat ongelmansa, ja viranomaisia naruttava ekologinen sissi ”Unabomber” on
kuvitteellinen identiteetti, jolla ongelmia ei ole. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Näin asian laita ehkä onkin, mutta se ei vielä
tarkoita, että Kaczynskin ajatukset olisivat erityisen hulluja, vaan että ne
ovat oikeastaan aika latteita. Tekstinä manifesti on ”klisee”, Chase arvioi –
tyypillistä kellokorttiin ja mikroaaltouunin käyttöohjeisiin turhautuneen kansalaisen
narinaa. Vasta murhien myötä se saa lisämerkityksen, jonka Chase yhdistää
fasismista ja stalinismista hurmaantuneen älymystön moraaliseen rappioon.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Valitettavasti Chasella ei ole juuri
muuta konkreettista näyttöä kuin 17-vuotiaan Kaczynskin ainekirjoitus, joka päättyy
seuraavaan tiivistelmään: “Minun filosofiani tärkeimmät osat ovat kilpailun ja
taistelun haluttavuus. Moraalia tai objektiivisia arvoja ei ole. Keskeistä on
riippumattomuus.“ <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tästä
on vielä vaikea päätellä, edustaako se Nietzschen nihilismiä, Tapani
Kilpeläisen paheksumaa uusliberalismia vai nuoren tomppelin rehvastelua. Neljäs
vaihtoehto on joukkomurhaajan sielunelämä. Myös jokelalainen Pekka-Eric Auvinen
tähdensi nettikirjoittelussaan inhimillisen moraalin keinotekoisuutta,
ryhmäkunnista ja hallituksista vapaata eksistenssiä, kuolemaa ja taistelua.
Darvinistisessa elämänkilpailussa kaikkia ei tulisi säästää,<span style="color: #333333;"> ”älykkäiden, itsetietoisten ja vahvamielisten yksilöiden
tulisi elää kun taas heikkojen, tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten
tulisi kuolla”.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ihmiskunnan valikoitu
harventaminen ja henkisesti kehittyneemmän eliitin johtajuus ovat suoria
lainoja Hitlerin <i>Mein Kampfista</i>, jota
Auvinen opiskeli yksityisesti, ja Pentti Linkolalta, jota pojan lisäksi ihaili
myös äiti. Näkyvimmin nuoreen mieheen iskivät tuoreet kirjoitukset, joissa
Linkolan puhe entisestään kärjistyi. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Elonkehä</i>-lehdessä kalastaja kiitteli New Yorkin terrori-iskun
tekijöitä heti tuoreeltaan (”se luoti tiesi paikkansa”) ja ilmaisi tukensa myös
Unabomberille. Ainoa valituksen aihe oli se, että ”vaikka ihmisten massakuolemat ovat väestöräjähdystä vasten aina
myönteisiä, muutama tuhat henkeä on hyttysen inahdus”. <i>Hiidenkivessä</i> Linkola kantoi puolestaan
huolta kulttuurin turmeltumisesta. Syy oli ”roskaväen” ja ”paarialuokan”,
ratkaisu yhteiskunnallisen eliitin käsitteen elvyttäminen. ”<span style="color: #333333;">Olen kehittynyt askeleen ylemmäksi”, vastasi tilaukseen
Auvinen, ”verrattuna teihin jälkeenjääneisiin massoihin, olen todellisesti
jumalankaltainen”. Hyttysen inahdus jäi tuhansien sijasta yhdeksään
ihmishenkeen.</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Nuoren
Auvisen kirjalliset harrastukset siis tunnetaan tarkoin, mutta Kaczynski ei
alaviitteitä harrastanut, eikä edes FBI:lla ole täsmällistä tietoa siitä, mitä
”kuumeiseksi lukijaksi” mainittu Kaczynski oikeasti luki tai ymmärsi
lukemastaan. Siksi Kaczynskin tekstiä onkin luontevinta tulkita ilman sille
väkinäisesti ehdotettuja akateemisia lähteitä, ja ymmärtää se osaksi samoja Montanan
sydänmaiden uskomuksia, joiden keskellä se on tuotettu. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">III<b><o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kaczynskin ja Amerikan aseistetun marginaalioikeiston
jaetussa fantasiassa vastus on aina totaalinen, joten vastarinnan on
vetäydyttävä vuorille, ja vastakkain on pienen etujoukon totuus ja ”vasemmiston”
kollektiivinen valhe, joten normaalia poliittista neuvotteluvaraa ei ole. On
vain väistämätön kamppailu, jonka runoilija Hännikäinen ennustaa esipuheessaan
kuin aito aatteen mies:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> ”Tällaisissa
olosuhteissa on luultavaa, että osa kriitikoista radikalisoituu ja lähtee
poliittisen väkivallan tielle.”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Toisinaan myös Kaczynski itse
kuulostaa aivan menneen maailman linkolalaiselta kansallissosialistisilta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Manifestissaan hän sanoo
perinnöllisten sairauksien lääkitsemisen johtavan ihmiskunnan ”geneettiseen
huonontumiseen”, tuomitsee kurjuutta ja epätoivoa ”orgiastisesti” kuvaavan
rappiotaiteen ja ehdottaa rodunjalostusohjelmaa, jossa keskenään pariutuvat
kapinalliset levittäisivät oikeaa aatetta myös verenperintönsä kautta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Kaczynskin
ja amerikkalaisen marginaalioikeiston todellisen yhtäläisyys liittyy kuitenkin
kahteen hieman omintakeisempaan ilmiöön. Toinen on Hännikäisen visioima
viimeinen taistelu, toinen on moderni kansanbiologia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Viimeinen
taistelu on utopia vanhan sivilisaation tuhoamisesta, ei uuden alkamisesta,
eikä manifestinkaan fantastinen visio koskaan ulotu ”teollisen järjestelmän
murskaamista” pitemmälle. Se on siis enemmän J.R.R. Tolkienin <i>Taru sormusten herrasta</i> kuin Francis
Fukuyaman <i>Historian loppu</i>, minkä
huomaa myös uusnatsien oman Stormfront-portaalin nettikeskusteluista
(tammikuussa, kun suomenkielinen manifesti oli vielä painokoneissa, nimimerkki
”Aragorn” arveli, että ”luonnon tasapaino” palautuu vasta, kun Amerikan
väestöstä on hävitetty kaksi kolmannesta, ja ”Dragonlord” oli samaa mieltä).</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> <i>The Turner Diaries</i> (1978) on epäilemättä
tunnetuin sepite viimeisen taistelun mahdollisista tapahtumista. Romaani
ilmestyi alun perin nimimerkillä ”Andrew MacDonald”, sittemmin todelliseksi
tekijäksi paljastui omaa natsijärjestöään johtava fysiikan professori William
L. Pierce. Yli 200 000 kappaletta myyneen kirjan alkajaisiksi valistunut
etujoukko ryöstää kieron juutalaisen kauppiaan, puolivälissä on täsmälleen Oklahoman
pommi-iskua muistuttava terroriteko, ja lopuksi mustat erotellaan valkoisista,
ja toimittajat, näyttelijät ja älymystö hirtetään, kunnes koko läntinen
pallonpuolisko on tuomiopäivän liekeissä. Vallankumouksen päämääränä ei olekaan
vapaus kaikille. Kaczynskin tavoin ”Järjestön” sissit haluavat palata
kuvitteelliseen alkutilaan, jossa eloon jääneiden pieni siemenjoukko kykenee välttämään
nyt murskatun ”Systeemin” virheet.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Turner Diaries</i> oli Timothy McVeigh’n lempikirja, Ted Kaczynski
olisi ehkä pitänyt enemmän MacDonaldin toisesta menestysromaanista, jossa
yksinäinen taistelija tekee täsmäiskuja teollisuuden johtohenkilöitä ja
yliopisto-oppineita vastaan. Mutta kuten aiemmin todettiin, mitään luetteloa
Kaczynskin oikeasti lukemista kirjoista ei ole olemassa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Entä
kansanbiologia? Sillä kansatiede tarkoittaa perinteistä, koulukirjoista
poikkeavaa tapaa ymmärtää luonnon prosesseja. Eräs kansanbiologian olettamus
liittyy eläinten ja ihmisten lajityypilliseen ”olemukseen”. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Olemus luo pohjan, jolta olion
toimia voi tulkita, vaikka se kirjaimellisesti katsoen olisikin virheellinen. Se
on jotakin pysyvää, jota on vaikea poistaa, ja joka on siirrettävissä perimän
kautta tai tartuttamalla. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Modernissa kansanbiologiassa
olemus ja sen synty osataan myös nimetä. Se on geeniperimä, jonka evoluutio on
valikoinut juuri tiettyyn ympäristöön sopivaksi. Valitettavasti kansanbiologian
käsitys genetiikasta on vähintäänkin puutteellinen, ja sisältää monia aiheettomia
pelkoja siitä, mitä tartuntavaaroja ”luonnottomat” olosuhteet tai ”epänormaali”
käytös voivat aiheuttaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Marginaalioikeistolle se
tarkoittaa, että mustat ja valkoiset ovat kehittyneet erilaisiksi eri
ympäristössä, joten yhteiselo on molempien biologisen olemuksen vastaista. Kaczynskin
tapauksessa se tarkoittaa ns. ”savannihypoteesin” karkeaa väärintulkintaa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Yhtä mieltä molemmat ovat siitä,
että valtiobyrokraattinen demokratia on muokannut arkiympäristöä tavalla, joka on
ihmiselle evolutiivisesti vieras, ja siksi laajamittainen konflikti on
väistämätön.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">IV<b><o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Savannihypoteesin mukaan me reagoimme tiettyihin asioihin
synnynnäisesti, geeneihin kirjoitetun kaavan mukaan, joka kehittyi ihmislajin
myötä muinaisessa Afrikassa. Siksi kaikilla ihmisillä on joitakin samoja
universaalisia pelkoja, mieltymyksiä ja jopa esteettisiä arvostuksia.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kaczynskin manifestissa kaikki
poikkeamat ihmisen alkukantaisen elämänmuodon rytmistä, askareista ja
mittakaavasta ovat myös kaiken inhimillisen onnettomuuden lähde. Ne, jotka
kuvittelevat olevansa onnellisia, ovat joutuneet teknisteollisen järjestelmän
henkisen manipuloinnin uhreiksi, hän todistelee aukottomasti. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kaczynskia voi tietysti syyttää
mielikuvituksen ja empatian puutteesta. Hän ei ymmärrä miten monimuotoiseen
maailmaan ihmisen luontainen uteliaisuus ja kekseliäisyys voivat johtaa, eikä
hän osaa kuvitella toisten ihmisten tunteita muutoin kuin omien tunteidensa
keinotekoisina vääristyminä. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Manifestista voi myös päätellä,
että Kaczynski on tutustunut savannihypoteesiin lukemalla maineikkaan
evoluutiobiologi Edward O. Wilsonin kirjoituksia, mutta kovin huolimattomasti. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Wilson nimittäin rakastaa tieteellisiä
ongelmia, maailmalla matkustelua ja lapsenlapsiaan, joten hänelle on tuskin tullut
edes mieleen, että hän olisi onnellisempi primitiivisen ihmisen henkisesti
köyhässä uurastuksessa ja ahtaasti rajatulla reviirillä, jossa jälkeläisten
selviäminen on vähintäänkin epävarmaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Onnettomia ovat Wilsonin mukaan
aina olleet ne, jotka eivät löydä lähiympäristöstään suojaa luonnonvoimilta,
turvaa pedoilta ja riittävää ravintoa. Ihmisen alkukodissa tämän
yltäkylläisyyden todennäköisimpiä merkkejä olivat puiden ympäröimä avara
ruohikko ja kaistale vettä. Siksi samat elementit symboloivat meille yhä
eräänlaista ihannemaisemaa, Wilson väittää.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hyvänä esimerkkinä
savannihypoteesin pitävyydestä Wilson mainitsee upporikkaan ystävänsä
kattohuoneiston, jossa ikkunalaudan viherkasvit kehystävät näkymää New Yorkin
keskuspuiston järvenselälle. Huono esimerkki olisi Kaczynskin metsämökki
Montanassa. Siellä puusto on liian tiheää, maaperä kuivaa ja köyhää, ja
palvelutkin etäällä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Samasta syystä Wilson ei haaveile
ihmiskunnan väkivaltaisesta harventamisesta vaan ajaa kehitysmaa-aktivistina
köyhien asiaa. Peruste on paitsi yleisinhimillinen, myös tieteellinen. Kokemus
kertoo, että yhteiskunnan korkea koulutustaso ja tehokas poliittinen
organisaatio näkyvät väestönkasvun pienenemisenä ja kestävänä ravinnontuotantona.
Samalla ympäristöä säästyy.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ajatus, jonka mukaan aseellinen
taistelu nykyisen elämänmenon niukentamista luonnonvaroista on vasta
tuloillaan, osoittaa jälleen Kaczynskin näkökulman kapeuden. Todellisuudessa
tällaisia taisteluita on käyty rikkaiden teollisuusmaiden ulkopuolella koko ajan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Evoluutiobiologi Jared Diamond
tekeekin kirjassaan <i>Romahdus</i> (2004) yksinkertaisen
ehdotuksen: </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pyydä ympäristötutkijaa nimeämään
maat, jotka väestönkasvu ja luonnonvarojen ehtyminen on ajanut kuilun
partaalle. Pyydä sen jälkeen politiikantutkijaa nimeämään sisällissotien
repimät maat, joiden poliittinen keskusjärjestelmä on murentunut. Diamondin
mukaan molemmat antaisivat saman vastauksen: Afganistan, Bangladesh, Ruanda,
Irak, Nepal, Filippiinit, ja niin edelleen.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lyhyesti sanottuna Kaczynskin fantasia
on ekologistin painajainen. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ekologistin kannalta uutiset ovat
onneksi hyviä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen aseelliset konfliktit ovat
vähentyneet yli 40 prosenttia, arvioi Vancouverin yliopistossa Kanadassa julkistettu
selvitys (2005). </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kaczynskin kannalta historian
opetukset ovat valitettavasti huonompia. Paluu esiteollisiin tuotantomuotoihin
olisi todennäköisesti tuhoisaa paitsi ihmisille, myös luonnolle.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Toistuvat luonnonilmiöt, kuten
kuivuus tai tulvat, aiheuttavat yhä uusia kriisejä eri puolilla maailmaa.
Suomessa kuoltiin nälkään ja tauteihin viimeksi vuosien 1867-1868 välisenä
aikana. 100 000 ihmishenkeä menetettiin, mikä oli melkoinen lohkaisu vain
noin kahden miljoonan väestöstä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ongelma ei syntynyt muutamasta
katovuodesta. Taustalla olivat vanhentuneet tuotantotavat ja ajastaan jälkeen
jääneet asetukset, jotka hidastivat yleistä kehitystä. Nälkävuosien Suomi oli
kehitysmaa, jossa yhä harrastettiin kaskiviljelyä. Kaskeamalla yhden hehtaarin
pelto elättää hyvänä vuonna neljä henkeä, traktorilla viljelty hehtaari elätti
seuraavan vuosisadan alussa jo 17 henkeä. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Traktorin tuottamisesta syntyy
tietysti suuri ”ekologinen jalanjälki”, kuten ympäristön kulutusta mittaava termi
kuuluu, mutta huomattavasti pienempi kuin metsän polttamisesta viljakasvien ravinteeksi.
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jokainen voi myös mielessään
pohtia muita modernin teknologian etuja ja haittoja. Ja jos seuraleikkiä ei
halua jatkaa loputtomiin, sen voi päättää laskemalla ketkä leikkijöistä
olisivat ylipäänsä mukana, jos tieteellisteknologinen kehitys olisi äkisti
pysähtynyt vuoteen 1900. Puolet, vastaa amerikkalainen tutkimus, jossa
vertailtiin elinajanodotteessa ja lapsikuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia (Kevin
M. White ja Samuel H. Preston, <i>Population and Development Review</i> 22/3,
1996). Edellinen kasvoi viime vuosisadalla yli kolmella vuosikymmenellä,
jälkimmäinen pienentyi yli 90 prosenttia. Syyt ovat moninaiset ja liittyvät
useammin sairauksien ehkäisyyn kuin niiden hoitoon (rokotuksiin, ravinnelisiin
ja fyysisesti turvatumpiin oloihin työssä ja kotona).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Leikin ensimmäinen opetus on
toivottavasti se, ettei väestönkasvu ole vain kasvoton ”ongelma” jossakin
kaukana, vaan joukko elämäntarinoita. Toinen on se, miten nopeasti ihmisten
talous muuttuu vähintään yhtä monimutkaiseksi kuin luonnon talous. Siksi
molempia kannattaa lähestyä kärsivällisyydellä ja asiantuntemuksella, ei
haihattelevilla ideologisilla julistuksilla. Edward O. Wilsonin kirjat ovat
kohtuullinen lähtökohta, suomalaisen akatemiaprofessori Ilkka Hanskin elämäntyö
on parempi. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hanskin kirja <i>The</i> <i>Shrinking
World</i> (2005) käsittelee elinympäristöjen menetysten seurauksia. Sanoma on kriittinen,
varoittavakin, vaikka samalla sitä voi myös pitää terveellisenä muistutuksena
siitä, miten kansanbiologia riitti sopeuttamaan ihmisen ympäristöönsä kun meitä
vielä oli maapallolla muutamia miljoonia, mutta miljardit ihmiset tarvitsevat
kipeästi ekologiaan erikoistuneen tieteen ja teknologian tuloksia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">V<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun lupaava, mutta omituinen matemaatikko hylkää työn ja toisten
ihmisten seuran, ja käy kahden vuosikymmenen ajan salaista taistelua
länsimaisen vapauden tukahduttavaa vierasta vaikutusta vastaan, selityksenä on
yleensä paranoidi skitsofrenia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Näin
oli nobelisti John Forbes Nashin kohdalla, kuten moni muistaa menestyselokuvasta
<i>Kaunis mieli</i> (2002), ja saman arvion
esitti oikeuden nimeämä psykiatri myös Ted Kaczynskista. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Erojakin tietysti löytyy. Nashin houreissa
vihollisia olivat kiinalaiset kommunistit, Kaczynskia vainosi epämääräisempi
”vasemmisto”. Nash oli pakkomielteinen häntäheikki ja biseksuaali, Kaczynski oli
homokammoinen naisvihaaja. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pidätyksen jälkeen Kaczynskin
mielentila kiinnosti erityisesti sukulaisia, jotka olivat jo vuosien ajan
yrittäneet taivutella häntä hoitoon. Juridisesti asian merkitys oli vähäinen.
Amerikkalainen lainsäädäntö sallii täyden rangaistuksen myös alentuneesti
syyntakeiselle, mikäli tämä ymmärtää tekojensa seuraukset ja pystyy
osallistumaan puolustukseensa. Laintulkintaa ei myöskään tarvinnut testata
oikeudessa, sillä Kaczynskin elinkautisesta päätettiin syytetyn hyväksymällä sopimusmenettelyllä.
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Omien sanojensa mukaan Kaczynski
halusi välttää oikeudenkäynnin, jossa julkisuus leimaisi hänet mielisairaaksi.
Käytännössä tunnustukselle ei ollut vaihtoehtoja. Kaczynskin toiminta
pommimiehenä oli yhtä puolivillaista kuin hänen ajattelunsa ekofilosofina. Hän
vältti huolellisesti jättämästä sormenjälkiä yhteenkään pommiin, ja sen jälkeen
nuoli kirjekuoren ja postimerkit. FBI:n keräämät DNA-näytteet olivat
kiistattomin todiste mökistä löytyneen, vielä postittamattoman räjähteen ohella.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Useimpiin
mielenhäiriöihin liittyy perinnöllinen riskitekijä, ja ainakin se tiedetään,
että Kaczynskin isä kärsi kliinisestä masennuksesta ja teki lopulta itsemurhan.
Kaczynskin äidillä on toinenkin selitys. Hän syyttää synnytyssairaalan
lääkäreitä. Aluksi Ted oli tavallinen, naurava lapsi, äiti kertoi <i>Newsweek</i>-lehdelle huhtikuussa 1996,
mutta sitten hän sairastui, ja hänet eristettiin vanhemmistaan pitkäksi aikaa.
Oudot oireet paljastuivat tavalliseksi allergiaksi, mutta kotiin päästyään Ted
ei nauranut enää koskaan, äiti muistelee.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Lapsena
Tedilla oli niukasti ystäviä, nuorena niitä ei ollut lainkaan. ”Yläasteella ja
lukiossa Pekalla ei juuri kavereita ollut”, selitti puolestaan Jokelan
joukkosurmaajan luokkakaveri Ilta-Sanomille: ”Hän ei ollut kiusattu, mutta
omanlaatuisensa. Pekka oli sulkeutunut. Hän oli aika paljon omissa oloissaan.
Jossain vaiheessa hän eristäytyi.” Harvardissa Ted protestoi muiden opiskelijoiden
häiritsevää seuraelämää sulkeutumalla lukkojen taakse viikkokausiksi. Kun
naapurit valittivat hajua, rehtori tunkeutui yleisavaimellaan huoneeseen ja
löysi sen lattialta polviin kohoavan jätevuoren. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Oikeuden nimeämälle lääkärille
Kaczynski avautui myös seksielämästään. Murrosiän vaikutus oli niin raju, että
hän sai vapinakohtauksia, ja oli täysin vakuuttunut, että ainoa ratkaisu
ahdistaviin mielikuviin olisi sukupuolenvaihdosleikkaus. Tämä tapahtui sen
jälkeen, kun hän oli yrittänyt houkutella opiskelijatoverista itselleen
ensimmäistä tyttöystävää. Vastaus oli torjuva, eikä toista yritystä koskaan
tullut, ellei mukaan lasketa potkuja, jotka Kaczynksi sai viimeisestä
hanttihommastaan naistyöntekijän ahdistelun takia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Nainen
oli syynä myös veljesten välirikkoon. Kun omasta masennuksestaan toipunut David
kertoi aikovansa avioon, Ted syytti morsianta pikkuveljen manipuloinnista, ja
ilmoitti katkaisevansa kaiken yhteydenpidon välittömästi, mikäli David ei pura
kihlausta. Itsepäinen Ted ei ole koskaan tavannut veljensä vaimoa, mutta
välikohtaus ehkä osoittaa, ettei Unabomber tunnista salajuonia ja käytä
aseenaan kiristystä ainoastaan yhteiskunnallisissa kysymyksissä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Lääkärin
diagnoosista huolimatta Alston Chase ja moni muu on yhä sitä mieltä, ettei
Kaczynski ollut riittävän harhainen ollakseen oikeasti sairas, ja myös FBI oli
tutkimuksissaan samoilla linjoilla. Se ei etsinyt radikaalista politiikasta
lumoutunutta tai perinnöllisestä sairaudesta kärsivää miestä, jotka tihutöiden
tai harhojen alkaessa ovat yleensä nuoria. Se etsi katkeraa keski-ikäistä
miestä, jolla on ollut riittävästi aikaa katkeruutensa kokoamiseen. Ja lopulta
löysi hänet.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Väärä
mielikuva Kaczynskin manifestista nimenomaan ekologisena ohjelmana lieneekin
syntynyt siksi, että Kaczynski itse on väittänyt sitä sellaiseksi. Ja että tekstin
pitkäpiimäisyyden takia harva viitsii itse tarkistaa asiaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Toinen
syy voi olla, että manifestia levittäneet radikaalivihreät jättävät usein sen
”vasemmistoa” parjaavan alun pois epäolennaisena, vaikka se on Kaczynskin
ajattelun avain. Kolmas on Amerikan ekologisen liikkeen kulttihahmo Henry David
Thoreau, josta myös Timo Hännikäinen aloittaa esipuheensa ja Edward O. Wilson
kirjansa <i>Elämän tulevaisuus</i> (2002). <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> On
totta, että Kaczynski ihaili nuorena Thoreaun kirjaa <i>Elämää metsässä</i> (1854) ja piti sen kuvauksia oman erakoitumisensa
mallina. Mutta jos hän voisi siirtyä ajassa taaksepäin, hän tuskin ilahtuisi
kokemastaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"> Ensiksi
Kaczynski ihmettelisi, miksi Waldenin lammella oli ennen vähemmän puita kuin
nyt. Moderni suojelualue on entinen kaskiviljelyn ja puuhiilituotannon
harventama teollisuusmetsä, jonka läpi kulki sittemmin ruohottunut rautatie. Seuraavaksi
häntä ahdistaisi ihmisten paljous. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Thoreau oli sosiaalisesti niin
vilkas, että parhaimmillaan hän viihdytti pienessä mökissä viittäkymmentä
vierasta. Lisäksi ohi kulkevan kärrytien kuskit oppivat lammen kohdalla
kiihdyttämään vauhtia, jotta eivät jäisi suustaan kiinni mökin puheliaan
asukkaan kanssa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kaczynskilta sosiaaliset taidot puuttuvat kokonaan. Edes montanalaisen
postiauton kuljettajalle hän ei koskaan pukahtanut sanaakaan, vaikka kulki
tämän kyydissään kauppamatkalle joka viikko melkein kahden vuosikymmenen ajan. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Perinteisen ekologisen liikkeen
sankarina H.D. Thoreau onkin yhtä aidosti ja oudosti amerikkalainen ilmiö kuin
Herman Melville, Jackson Pollock tai Rosa Parks. Runoilija Hännikäisen
tarkoittaman radikaaliekologian kulttihahmona Ted Kaczynski on yhtä
amerikkalainen kuin Lee Harvey Oswald, Charles Manson tai David Koresh. Paremmin
Unabomberin toimia ehkä selittääkin toinen lempikirja, jota Hännikäinen ei
mainitse, mutta jonka pedantti Kaczynski itse laskee lukeneensa 14 kertaa:
Joseph Conradin <i>Anarkistit</i> (1907).
Monet pilkkakirjeistään hän myös allekirjoitti mestarikirjailijan nimellä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Terrori-iskusta kertova romaani
innoitti Kaczynskia paukuttelemaan pommeja jo pikkupoikana, aikuisena
hourupäänä häntä kiehtoi erityisesti ”Professorin” mystinen hahmo, jota Conrad
kuvailee seuraavaan tapaan:</span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Ja lahjomaton Professori kulki
hänkin, kääntäen silmänsä pois ihmiskunnan vastenmielisestä massasta.
Tulevaisuutta hänellä ei ollut. Hän ylenkatsoi sitä. Hän oli voima. Hänen
ajatuksensa hyväilivät perikadon ja tuhon mielikuvia. Hän kulki heiveröisenä,
mitättömänä, nukkavieruna, kurjana – ja hirmuisen yksinkertaisen aatteensa
vallassa, joka kutsui hulluutta ja epätoivoa luomaan maailmaa uudestaan. Kukaan
ei katsonut häneen. Hän kulki eteenpäin epäilyksiä herättämättä ja kuolemaa
kylväen, kuin rutto ihmisten täyttämillä kaduilla.”</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-49866433019761142202016-09-15T13:26:00.000+03:002016-09-15T13:38:35.582+03:00IMD-indeksi ja kuinka sitä luetaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfAYY5y33tArird3nhWW_PzvXDB9cVtkLf8Y0BqGwdgDyV0IatmK4WoMlQardzl33FNz-Cow4p29noXU1d_UX-JrTRvltHPAqyHC93K1FJEZSFFbqH89JnhDAPmxUEmKGdHJhMByBZmg/s1600/econ99.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfAYY5y33tArird3nhWW_PzvXDB9cVtkLf8Y0BqGwdgDyV0IatmK4WoMlQardzl33FNz-Cow4p29noXU1d_UX-JrTRvltHPAqyHC93K1FJEZSFFbqH89JnhDAPmxUEmKGdHJhMByBZmg/s320/econ99.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus on päättänyt EK:n
uudesta suunnasta”, kertoo <a href="http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/09/14/ek-uudistuu-suomi-on-nostettava-yritysten-toimintaymparistona-pohjoismaiselle-tasolle/">EK:n </a>tuore tiedote: ”Tavoitteena on nostaa Suomi
yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. Tämä edellyttää
laajaa uudistumista ja muutosmyönteisyyttä maassamme. Esimerkiksi kilpailukykyä
mittaavan IMD-indeksin mukaan Suomi on pudonnut selvästi muiden Pohjoismaiden
tasolta (Ruotsi 5, Tanska 6, Norja 9 ja Suomi 20).”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Työmarkkinoihin EK on jo päättänyt vaikuttaa
sääntömuutoksella, jonka myötä Suomessa ei enää tehtäisi keskitettyjä
palkkaratkaisuja, minkä lisäksi mielessä näyttäisi olevan hallituksen ja EU:n
päättävien elimien lobbaaminen mm. kauppapolitiikan ja yritys- ja
kilpailulainsäädännön osalta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">"Putoaminen" ei ehkä ole täsmällisin termi sille, että Suomen sijoitus on pysynyt viime vuodet tässä nimenomaisessa rankissä samana, mutta toisaalta - ero Ruotsiin on jopa kasvanut. <a href="http://www.imd.org/wcc/news-wcy-ranking/">IMD:n indeksisijoituksen</a> parantamiselle on kuitenkin monia
vaihtoehtoja, ei vain yhtä keinoa, käy ilmi EK:n viittaamasta raportista. Esim. Qatarin rinnalle (13) Suomi voisi yrittää purkamalla
infrastruktuuriaan, tekemällä hallinnostaan tehottomamman mutta samalla
tehostamalla talouttaan riistopalkoilla työskentelevällä siirtolaisarmeijalla.
Ja nämä siis olivat vain IMD:n raporttiin perustuvia vaihtoehtoja, eivät poliittisia
toimenpide-ehdotuksia. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Noin yleisesti ottaen Suomi ja muut pohjoismaat ovat hyvin
yhtenäisiä IMD:n indeksin pääkriteereillä: "Focus on business-friendly
regulation, physical and intangible infrastructure and inclusive
institutions." Näissä ei Quatar sitten enää pärjääkään. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Toisin sanoen Suomi laahaa jäljessä elinkeinoelämän
kasvuluvuissa, vaikka bisneksen tekemisen ympäristö on jo niinkin suotuisa (ja
pohjoismainen), että hallitus jotakin tehdäkseen tekee aika paljon ehdotuksia kyseisen ympäristön
heikentämiseksi (uusi lisäys <a href="http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/380">VATT:n</a> jo ennestään haitallisena pitämään sähkön verotukeen). Koulutus-
ja tutkimuspanostusten leikkauksia EK on moittinut jo aiemmin, nyt olisi hyvä
hetki moittia lisää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hallituksen toimista ja IMD:n julkaisusta juolahtaa myös
mieleen, ettei Suomi ole köyhä eikä suurten tuloerojen maa, mutta hallitus
käyttäytyy kuin se olisi – ja lähtee uusissa esityksissään kasvattamaan tuloeroja
hyvätuloisimpien<a href="https://demokraatti.fi/apteekkareille-asianajajille-ja-laakareille-useiden-tuhansien-eurojen-lisarahat-sipilan-hallitukselle-kiusallinen-kysymys/"> verohelpotuksilla </a>ja pienituloisimpien turvaverkon
leikkauksilla. IMD:n kilpailukykyselvitysten toiminnanjohtaja, professori Arturo
Bris toteaa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><i>“Since 1995 the world has become increasingly unequal in
terms of income differences among countries… Unfortunately, the problem for
many countries is that wealth accumulation by the rich doesn’t yield any
benefits for the poor in the absence of proper social safety nets. Innovation-driven
economic growth in poorer countries improves competitiveness, but it also
increases inequality. This is obviously an issue that demands long-term
attention.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-27704267868579045942016-09-07T20:06:00.003+03:002016-09-07T20:06:50.565+03:00Kahden lauseen blogit: Varainhoitaja ja kielten opettaja, kehityspäällikkö ja pankin asiakaspalvelija, lentokentän rahtaaja ja lentokentän tarjoilija.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5f2ulHk5Nguo8qb1rB0BYX8v6tfj9ipS3tCfcqwv2fgZOd47bcYtAa5q-zVcJ02jrFjoPt2mQlhEcNHTc3dlz6VzaHUI9GTzmm6LM0P3ftbsRX9opfulmh_JXK8SUXKDbQoL1dyEbGw/s1600/mar84.gif" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="257" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5f2ulHk5Nguo8qb1rB0BYX8v6tfj9ipS3tCfcqwv2fgZOd47bcYtAa5q-zVcJ02jrFjoPt2mQlhEcNHTc3dlz6VzaHUI9GTzmm6LM0P3ftbsRX9opfulmh_JXK8SUXKDbQoL1dyEbGw/s320/mar84.gif" width="320" /></a></div>
<div style="background: white; line-height: 14.5pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 4.5pt;">
<span style="color: #1d2129;"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></span></div>
<div style="background: white; line-height: 14.5pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 4.5pt;">
<span style="color: #1d2129; line-height: 19.32px;"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ikä on pelkkä numero, toisin kuin raha, joten Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijatiimi ei edellyttänyt pareilta tilastollista keskiarvoa, jossa suomalainen aviomies on vaimoaan kolme vuotta vanhempi. Sen sijaan vältettiin kiusallinen tilanne, jossa joku naisista olisi joutunut naimaan itseään alemmasta tuloluokasta.</span></span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-14867188985683637362016-08-29T19:02:00.002+03:002016-08-29T19:11:00.118+03:00Yhden lauseen blogit: Asioita, joissa en tänään aio neuvoa naisia<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxOHEvGSM-Qp9jf2jp0c8oGS1o53pE5t_DQ0vfYHTDJ0cO3uBxkIedGPoh2fTHPygH6hOdyJCgruAL4jtAYANDelhmrDYxw6dg5-ps3anqyxZ92jD1GkPagTfOiAaXDSbrOSWuJ_dfw/s1600/minttu3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHxOHEvGSM-Qp9jf2jp0c8oGS1o53pE5t_DQ0vfYHTDJ0cO3uBxkIedGPoh2fTHPygH6hOdyJCgruAL4jtAYANDelhmrDYxw6dg5-ps3anqyxZ92jD1GkPagTfOiAaXDSbrOSWuJ_dfw/s1600/minttu3.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Burqa</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgstC6gMEDgSETu05pCF45tJqRVQTc4MW1A66OrElpZnv615XJ53Lujj84j6uO5gGaI_BsuzjCGsr0JSa0T8QSmaJtoX6MIKwUOIljzIi-JVnzcfJIPmuQm3QUyKn5ciYSLRl1f6ZBpHw/s1600/minttu+burkini.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgstC6gMEDgSETu05pCF45tJqRVQTc4MW1A66OrElpZnv615XJ53Lujj84j6uO5gGaI_BsuzjCGsr0JSa0T8QSmaJtoX6MIKwUOIljzIi-JVnzcfJIPmuQm3QUyKn5ciYSLRl1f6ZBpHw/s320/minttu+burkini.jpg" width="230" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Burkini</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLXWTw46tq95tH0wSjJr5zUbH4T78F_B29HYXtZpTmJq9JFxDQvD3lLQXyAipHOE6T3DsOfSbsmh-ZbcjPjAmd-j6xru0BXIfT-aEcQopDvCBsPewAf1ETYpAGx4AgKPm9gJxoPJ99JA/s1600/minttur..jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLXWTw46tq95tH0wSjJr5zUbH4T78F_B29HYXtZpTmJq9JFxDQvD3lLQXyAipHOE6T3DsOfSbsmh-ZbcjPjAmd-j6xru0BXIfT-aEcQopDvCBsPewAf1ETYpAGx4AgKPm9gJxoPJ99JA/s320/minttur..jpg" width="202" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bur..?</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Nyt kun vuodenajan vaihtuessa ”tyylikkäästi peittävää mustaa”
(IS) alkaa nähdä muuallakin kuin Minttu Räikkösen päällä Span varikolla, niin
voisi olla juuri oikea hetki olla pohtimatta onko Ranskan <a href="http://nyt.fi/a1472098919124">burkini-kielto</a>
perustaltaan liberaali, koska tasavaltalaisuus-aate, vai pohjimmiltaan
konservatiivinen, koska islamofobia, ja lopettaa kaikki naisten pukeutumista
koskeva keskustelu, joka edes näyttäisi edellyttävän syvällistä perehtymistä
filosofi John Rawlsin teokseen <i>Oikeudenmukaisuusteoria</i> (1971).</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-48300716466220821142016-08-10T14:49:00.001+03:002016-08-11T02:06:13.841+03:00Kirjoitin yleisönosastoon<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM_B5nzKVC_wLzjBgJeSnKn0AkoPHI7rIjo6WS_eNbRzScjSjVcl5S_Ajprw7vXP08l0s1Eim0fBqbOEv-NMIMigcdSQ5tU5-EDdq3F9kv0XYcHXj-kmiP29TMGGoVmBemBgnu44XgXQ/s1600/CHARB.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM_B5nzKVC_wLzjBgJeSnKn0AkoPHI7rIjo6WS_eNbRzScjSjVcl5S_Ajprw7vXP08l0s1Eim0fBqbOEv-NMIMigcdSQ5tU5-EDdq3F9kv0XYcHXj-kmiP29TMGGoVmBemBgnu44XgXQ/s320/CHARB.jpeg" width="247" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">
VM:n <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1470717307811?jako=4ad5178111a316de000ae8b0aeb64065&ref=fb-share">valtiosihteeri</a> Martti
Hetemäen mukaan Suomen ”työllisyysaste on vain 68,5 prosenttia. Tavoite on 72
prosenttia, jotta velkaantuminen pysähtyisi” (HS 10.82016). Ajantasainen osavuosikatsauksen tieto </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tilastokeskuksesta on kuitenkin seuraava:
”Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 72,0
prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 71,0 prosenttia.” Jos Hetemäen numero on vanhempi tilastotieto, </span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">se vastaa desimaalia myöten Tilastokeskuksen julkistusta vuodelta 2014 (joka siis kertoo tilanteen edelliseltä kuluneelta vuodelta 2013). Jos se on tilastollinen arvio kausivaihtelusta tasoitetun trendin suunasta vuoden loppuun mennessä, Hetemäki uskoo tavanomaisen sesonkimuutoksen olevan nyt tuplasti synkempi kuin vaikkapa viime vuonna.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hetemäki kertoi samassa haastattelussa myös, että ”työllisyysasteemme
on ainakin viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.” </span><span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: "georgia" , "times new roman" , serif; line-height: 19.32px;">No oikeastaan neljä, kuten se oli myös ennen pitkittynyttä talouskriisiä. Mutta ehkä tähänkin voisi etsiä positiivisen näkökulman: Suomi on ensimmäisenä pohjoismaana ponnistelut lähimmäksi kriisiä edeltänyttätyöllisyysastetta. Tai vahingoniloisen: Suomen työllisyysasteen ero Tanskaan, jossa talouskriisin jälkeen on tehty pohjoismaiden radikaaleimmat työelämän muutokset, on nyt pienempi kuin ilmeisesti koskaan 2000-luvulla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Lisäksi Hetemäki kertoi, ett</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">ä ”meillä on pohjoismainen
hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen.”
Jos yhä pysytään Hetemäen mahdollisesti suosimassa julkistusvuodessa 2014, Kreikan
työllisyysaste oli 49,4 %, Espanjan 56 % ja Italian 55, 7 %.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Yleinen johtopäätös ajantasaisesta tilastotiedosta näyttäisikin olevan, ettei sitä ole VM:n käytössä, tai että mahdollisista vaihtoehdoista pitää ainakin viitata siihen, jossa lasi taas on puoliksi tyhjä. Tai ettei vähän vanhempaakaan tietoa (vaikkapa Italian tai Espanjan verrokkiluvuista) voi
esittää yleisölle totuudenmukaisesti, koska pitää hyväksyä, koska on pakko ja
koska vaihtoehtoja ei ainakaan ole.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Johtopäätös hallituksen toimista on kysymyksen muotoinen.
Velkaantumisen pysähtymisen kannalta tärkeä työllisyysasteen välitavoite
(72 %) on nyt edes hetkellisesti saavutettu ennen kuin mikään taloutta edistävä päätös on ehtinyt
sopimus- tai lainsäädäntöasteelta käytäntöön, joten missä määrin sama päättäväinen
mitään tekemättömyys olisi toimivin ratkaisu myös jatkossa?</span><br />
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">[korjattu pohjoismaita koskeva tilasto, mistä kiitos FB-kaveri Kim Väisäselle]</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
</div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-80152563989070738182016-06-10T13:37:00.000+03:002016-06-10T13:46:21.096+03:00Humanisti selittää ekonomistille: irrationaalisen taloustiede<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipJUrAmJRpIgLijsys-v2fF2r7btDFMdSHOmjMvepXc_TjTeD3bI8Xr9tkqdZqmGijla1WkGPoLF2k5DGM8CYyHdrk-yiHen_enkO2cBvkiZFWrxBGHMzKNdCqJObzqG6aA2szwme2dw/s1600/women+equ2.gif" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="235" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipJUrAmJRpIgLijsys-v2fF2r7btDFMdSHOmjMvepXc_TjTeD3bI8Xr9tkqdZqmGijla1WkGPoLF2k5DGM8CYyHdrk-yiHen_enkO2cBvkiZFWrxBGHMzKNdCqJObzqG6aA2szwme2dw/s320/women+equ2.gif" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Moni taloustutkija on sitä mieltä, että politiikan taloudellinen
analyysi vaatii paitsi kustannusten myös hyötyjen ottamista huomioon. Analyysissa
kuvitellaan rationaalinen kansalainen, joka pyrkii mahdollisimman järkevään
ratkaisuun. Ainakin itsensä kannalta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Äskettäin luin tällaisen alkoholipoliittisen <a href="http://www.libera.fi/blogi/alkoholin-hyodyt-ja-jarkeva-alkoholipolitiikka/">analyysin</a>
Liberan toiminnanjohtajalta, Heikki Pursiaiselta. Kirjoituksen olettama oli,
että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tähän asti huomioinut
julkaisuissaan vain alkoholin taloudelliset haitat, nyt Pursiainen ensimmäistä
kertaa huomioisi myös taloudelliset hyödyt. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kustannus-hyöty –analyysinsa Pursiainen perusti
ajatusleikkiin. Leikin toisessa osiossa niiltä ihmisiltä, joihin oluen myynnin vapauttaminen
vaikuttaa myönteisesti, kysyttäisiin kuinka paljon kukin heistä olisi valmis
maksamaan siitä, että vapauttaminen toteutetaan. Toinen osio koskee niitä
ihmisiä, jotka kokisivat vapauttamisesta haittoja, mutta siihen ei nyt ole
tarpeen perehtyä. Pursiainen on jo tähänkin mennessä tehnyt kaksi taloustutkijan
omista ajatusmalleista juontuvaa perusvirhettä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Ensimmäinen virhe koskee taloustutkimuksen jäykkiä ja
teoreettisia ajatusrakennelmia. Ne estävät tutkijaa näkemästä mitä hän ei odota
näkevänsä. Toisin kuin Pursiainen väittää, THL on arvioinut alkoholin tuotannon
ja myynnin taloudelliset hyödyt. Niitä ei kuulemma ole.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Asiaa voisi tarkastella Lafferin käyrän avulla. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tarinan mukaan käyrä on taloustutkija Arthur Lafferin hiukan
huumorimielellä servettiin piirtämä viiva. Perusajatus on, että valtion
verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn viivan optimaaliseen pisteeseen
asti. Sen jälkeen verojen kiristys alkaa tuottaa elinkeinotoiminnalle niin
suurta haittaa, että verotulot laskevat. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Samalla tavoin voitaisiin alkoholin kulutukselle piirtää
optimaalinen piste, jonka jälkeen kansantalouden hyödyksi koituvat myyntitulot
ja valtion verotulot olisivat suuremmat kuin alkoholin haitoista syntyvät menot.
THL:n näkemyksen valossa tämä piste on ohitettu jo aikoja sitten. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hieman hankalampaa olisi piirtää kansantalouden kokonaisuutta
kuvastavan käyrän rinnalle toinen käyrä, jonka optimaalisessa pisteessä
painoteollisuuden tuotto omistajille ja työntekijöille lakkaa tuotannon
kasvattamisesta huolimatta kasvamasta, koska lisääntyvän verorasitteen kautta kustannettava
haittojen korjaus vie enemmän kuin myyntivolyymin lisäys tuo. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Mutta ihan mahdolliselta tämäkin kuulostaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Toinen virhe juontuu samasta taloudellisen analyysin
jäykkyydestä. Pursiainen tekee väärän tai ainakin riittämättömän kysymyksen.
Hintaa, jonka satunnainen kansalainen olisi oluen myynnin vapauttamisesta
valmis maksamaan, ei voi kysyä vain kerran. Se on kysyttävä uudestaan jo
kolmannen oluen jälkeen, sitten noin kahden oluen välein ja vielä kaksi kertaa juuri
ennen ja jälkeen valomerkin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Lisäksi on syytä muistaa, ettei alkoholipolitiikka ole
mikään erityistapaus suhteessa Pursiaisen käsityksiin ”järkevästä”
politiikasta. Humala on satunnaistekijä. Ihmisillä, ajatusleikeissä
kuvitelluilla tai todellisilla, on lukemattomia muitakin syitä käyttäytyä
muutoin kuin järkevästi. Siksi me tarvitsemme rationaalisten oletusten rinnalle
enemmän irrationaalisen talousteoriaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Irrationaalinen on tähän mennessä mahtunut Pursiaisen
blogikirjoituksiin lähinnä pieninä hinnaneroina yksilön kulutusvalinnoissa. Kuinka
paljon suuremman taloudellisen riskin opiskelija on valmis ottamaan, jos
huonommat työllistymismahdollisuudet tai matalamman palkan tarjoan opiskeluala
miellyttää enemmän? Tai miten paljon enemmän asiakas on valmis maksamaan
ajastaan, jos lentokentältä saisi tasahintaisten vaihtoehtojen sijaan
hintavamman vaihtoehdon nopeammin?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kansantalouden tasolla Pursiainen sokeutuu
irrationaaliselle, puhumattakaan kansakuntien taloudesta, vaikka molempien
luulisi kiinnostavan juuri niissä liikkuvien valtavien taloudellisten arvojen
takia. Otetaan alkoholipolitiikan analyysin rinnalle toinen esimerkki, joka ei
juuri ole korostunut Liberan julkaisuissa, vaikka liberalismin asialistalla sen
ainakin luulisi olevan korkealla:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Sukupuolten tasa-arvo ja talous.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Miesverkostot jarruttavat tasa-arvoa johtopaikoilla, kertoi
tuore Konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tutkimus. Pientä kansanluokkaa ja sitä
kautta hieman laajempaa henkisten resurssien tehokasta käyttöä koskevan
ongelman taustalla on hämmästyttävän sitkeä sukupuolittuneen työelämän
historia.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Maailman talousfoorumi WEF arvioi äskettäin, että kestää
vielä 117 vuotta ennen kuin miesten ja naisten tasa-arvo toteutuu työpaikoilla
globaalisti. Pidän arviota optimisena, mutta eihän tuo toisaalta olisi pitkä
odotus, jos huomioi, että rationaaliset perustelut sukupuolitetuille
työmarkkinoille katosivat suunnilleen silloin kun ihmiskunnan kehityksen
eturintama asettui aloilleen Mesopotamiaan ja keksi maanviljelyn. Joskus
9000–8500 eaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Mitä tämä irrationaalisen taloushistorian ehkä suurin
kustannuserä on sitten ihmiskunnalle maksanut? Kun sen hyödyt eivät ole
kvantifioitavissa, niin ovat edes haitat? Kunnianhimoinen taloustutkija voisi
aloittaa laskelmansa toisen konsulttiyhtiön numeroista. HS kertoi maanantain
taloussivuillaan McKinseyn arvion viime vuodelta: täydellinen tasa-arvo
kasvattaisi maailmantaloutta neljänneksen nykytilaan verrattuna.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Mitenkähän tuo pitäisi, jos mitenkään, kertoa reilulla kymmenellä
tuhannella vuodella?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-57858482748076286412016-06-07T12:20:00.001+03:002016-06-07T12:24:11.033+03:00Viimeksi kuultuna: Notes from New York / Mare Nostrum II<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEWePsGOfv3KtAiWnzppjwW0bGSwTYQllergf5s1Au93R_hwHzmIuQm73Hmm9JeBIOJX4cadUVxbYtaer85gAIVJT_QbZ3BCCXS1TyqYMOHsRj-YVwGPmqvlcnsU382kKi7Y2QJsvfhA/s1600/JAZZ8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEWePsGOfv3KtAiWnzppjwW0bGSwTYQllergf5s1Au93R_hwHzmIuQm73Hmm9JeBIOJX4cadUVxbYtaer85gAIVJT_QbZ3BCCXS1TyqYMOHsRj-YVwGPmqvlcnsU382kKi7Y2QJsvfhA/s320/JAZZ8.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><b><span lang="EN-GB"><br /></span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><b><span lang="EN-GB">Bill Charlap Trio: Notes from </span></b><st1:state><st1:place><b><span lang="EN-GB">New York</span></b></st1:place></st1:state><b><span lang="EN-GB">. </span>Impulse 2016.<o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Legendaarisen suurkaupungin ”henkevä” ja ”sofistikoitu”
kulttuuri kuulostaa aluksi kehnolta verukkeella levyttää vielä yksi valikoima
jazz-standardeja. Mutta jo ensimmäinen raita osoittaa, että <i>Notes From New York</i> –levy täyttää
kansitekstin lupauksen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Pianisti
Bill Charlapin johtaman trion tulkinnoissa älyllisyys on kepeää, lemmekkyys
ohimenevää ja blues ironista.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Standardien
aateliin kuuluva <i>I’ll Remember April</i>
alkaa melodian toteamisesta, jonka Charlap hyväilee pianonsa ylärekisteristä
muutaman silmäniskulta vaikuttavan trillin säestämänä. Sitten hän leikkaa
melodiasta sooloon, jonka rakentuu yllättäen basistin näppäämien sointujen
varaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Samanlaiset
siirtymät vaivattomasta osaamisesta vaativaan muusikkouteen luonnehtivat koko
levyä samalla kun intiimi dynamiikka luo vaikutelman rennosta, aamuyöhön
jatkuneesta nautiskelusta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Urbaanin
elämäntavan sivistyneisyys ja vapaus lienee toki vain yksi taiteen luomista
illuusioista, mutta tämän paremmin sitä tuskin voi musiikissa kuvailla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><span lang="EN-GB">Paolo Fresu Richard Galliano Jan Lundgren Mare
Nostrum II. </span>Act 2016.<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jostakin syystä italialainen trumpetisti Paolo Fresu,
ranskalainen haitaristi Richard Galliano ja ruotsalainen pianisti Jan Lundgren
odottivat seitsemän vuotta ennen kuin palasivat studioon tekemään jatkoa <i>Mare Nostrum</i> –levylleen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Roomalaisen
numeraalin II peräänsä saanut uutuus on pitkälti edeltäjänsä kaltainen,
enimmäkseen haikea ja harras. Levyn juju ei kuitenkaan ole jazzin, iskelmän ja
kansanmusiikin raja-aidoista piittaamaton melodisuus. Eivätkä melankoliset mollisoinnut,
joita kappaleiden otsikot selittävät muun muassa yön sineksi, hyvästeiksi,
kärsimyksesi ja kaiken päättymiseksi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Juju
on artistien ja instrumenttien täydellisessä yhteen sointuvuudessa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"> Jonkun
mielestä <i>Mare Nostrum II</i> ehkä on
itsetietoisen kultivoinutta hissimusiikkia - siis jos se hissi sijaitsisi
jonkin vanhan eurooppalaisen aatelissuvun palazzossa. Minusta se on hiukan
enemmän: n</span><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">erokkuuden
tai mestaruuden sijaan se luo kuulijan korville unelman sellaisista
vaivattomuuden ja harmonian hetkistä, joita omaankin elämään toivoisi
siunaantuvan useammin.</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-72980878212542431722016-05-24T22:52:00.000+03:002016-05-24T22:55:46.605+03:00Luvullinen lisääntyminen: Teuvo ja promilleongelma<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsTgKfgOTIYdOpM7M1gJTFrGQ0bD-GW-xBMBz7G3ZralN4jPNSKyEF87CXBP8han3GtzE09mu3OjuIWRiSml_EyP9tz7xe73zaAF3CGxAARlGLftsVkxuIyufTqpz13x3JDpEeF_lhmw/s1600/math34.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsTgKfgOTIYdOpM7M1gJTFrGQ0bD-GW-xBMBz7G3ZralN4jPNSKyEF87CXBP8han3GtzE09mu3OjuIWRiSml_EyP9tz7xe73zaAF3CGxAARlGLftsVkxuIyufTqpz13x3JDpEeF_lhmw/s320/math34.jpg" width="247" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, ps, esitteli tänään tiistaina
Iltalehdelle kaljatölkin avaajista tehtyä solmiotaan ja puhui eduskunnalle
kahdesta muusta lempiaiheestaan, naisista ja maahanmuuttajista: riittääkö
edellisiä maaseudun poikamiehille, jos jälkimmäisten tuloa rajan yli ei
pysäytetä piikkilangoin?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”- Rajat kiinni.
Paras eriste islamisaatiolle on piikkilanka, Hakkarainen julisti eduskunnan
puhujapöntöstä.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hakkarainen kyseli, miten "islamilainen porukka" kotoutetaan
Suomeen. Hän kantoi huolta kantasuomalaisista poikamiehistä, jotka asuvat
kunnissa, joissa naiset ovat jo nyt vähemmistönä. Tällaisia vinoutuneen
väestörakenteen kuntia kansanedustaja tiesi Suomessa olevan 155.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">- Elikkä siellä pilkistää niitä poikamiehiä, tuolla maaseudulla,
joka torpasta.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Hakkarainen muistutti,
että maahanmuuttajista jopa 90 prosenttia on miehiä.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<i><span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">- Miten heidät tuonne sekaan laitetaan sitten, kun siellä ei ole
ennestäänkään naisia heille, ja he siellä sitten - jääköön sanomatta - ovat,
miten he kotoutuvat sinne? Siellä varmasti tulee yhteentörmäyksiä jossakin
vaiheessa.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><i>- Onko ministeri ottanut tämmöisen huomioon, vai syrjäytetäänkö
kantasuomalaiset muslimimiesten tieltä, Hakkarainen tiukkasi sisäministeri Petteri
Orpolta (kok).” </i><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016052421615798_uu.shtml">IL 24.5.2016</a><i>.<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Suomalainen nainen valtioneuvoston valvomana hyödykkeenä ei
ole tämän kirjoituksen eikä varmasti minkään muunkaan aihe, joten totean
lyhyesti kansanedustan esille ottamasta prosenttiluvusta: No ei ihan, mutta jos
olisikin, niin ei tässä mitään välitöntä hätää ole.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Jos maahanmuuttajien sukupuolijakaumaa tarkastellaan
syntyperän mukaan, vuoden 2014 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista
oli 50,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">”Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli 49,1
prosenttia. Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien
taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli
brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat
miesten osuudet olivat italialais-, nepalilais- ja nigerialaistaustaisilla. Thaimaalaistaustaisista
peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia.
Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja
vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Entä viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat, joita
kansanedustaja kai ”maahanmuuttajilla” lähinnä tarkoittaa? <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Tilastokeskuksen yliaktuaari Marja-Liisa Helmisen arvioi
<a href="http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/170/">Tieto&Trendit-artikkelissaan</a> mitä sukupuolijakautumalle tapahtuisi, jos kaikista
32 500 turvapaikanhakijasta noin 30-40 prosenttia, eli 10 000-13 000, saisi
myönteisen päätöksen: ”Jos arvioidaan, että turvapaikan saaneista noin 80
prosenttia olisi miehiä kuten hakijoistakin, miesten osuus ensimmäisen polven
ulkomaalaistaustaisessa väestössä nousisi 50,6 prosentista 51,6 prosenttiin ja
koko väestön keskuudessa osuus nousisi 49,2 prosentista 49,3 prosenttiin.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "georgia" , "times new roman" , serif;">Siis lyhyesti ja yhteenvetona: vaikka pienetkin luvut voivat
olla tärkeitä, niin ei se ole tämä promille, johon Hakkaraisen toivoisi
vastaisuudessa kiinnittävän enemmän huomiota.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-65573933579199370522016-05-09T13:19:00.001+03:002016-05-09T13:19:16.665+03:00Aikamme ajattelijoita: Riitelyn taito<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJR4Pu5X_xLFx10wp27vwk55LP6og89dC-YXupptNWuXF2ZNkngxntRI23HLdy50GA9iA-T7UxwgXSeOKRloWclE0F4Ya5sfsm2y0ixaXqxTJGFb6bB-PsCqRgWcIhgyCtEyvlu2gSyQ/s1600/mother.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJR4Pu5X_xLFx10wp27vwk55LP6og89dC-YXupptNWuXF2ZNkngxntRI23HLdy50GA9iA-T7UxwgXSeOKRloWclE0F4Ya5sfsm2y0ixaXqxTJGFb6bB-PsCqRgWcIhgyCtEyvlu2gSyQ/s1600/mother.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun kirjoittaja kertoo mistä ”kaikki” johtuu ”pohjimmiltaan”,
niin ollaan totisesti asioiden ytimessä. Tällä kertaa taloustutkija ja Liberan
toiminnanjohtaja <a href="http://www.libera.fi/blogi/miksi-aidit-voivat-paremmin-kuin-70-vuotta-sitten/">Heikki Pursiainen</a> harmistuu Hesarin <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/08052016/a1462590797052">äitienpäiväjutusta</a>. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Heikille se oli ”jonkinlainen ennätys suomalaisessa
valtiokeskeisyydessä”, mikä on suomalaisen markkinaliberaalin <a href="http://www.politicususa.com/2016/05/04/drinking-glass-flint-water-obama-ripped-heart-republican-party.html">ulkomaisista esikuvista</a> jonkin verran poikkeava tapa keskustella hyvinvointiyhteiskunnasta: turva-
ja palveluverkkoa ei sinänsä tyrmätä, mutta julkisen sektorin rooli niiden
keskeisenä tuottajana halutaan kyseenalaistaa ja verkon kehitys poliittisina
valintoina halutaan unohtaa kokonaan. Toisin sanoen äitien nykyinen asema
nyky-Suomessa oli saavutettavissa ja kenties saavutettiinkin ilman ideologista
ohjausta, ja että ainoaa ideologiaa onkin kuvitelma valtiosta – eikä markkinoista
– koettujen muutosten kivijalkana, ankkurina tai edes kukkakeppinä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Heikki jatkaa: ”Jutusta syntyi otsikkoa myöten käsitys, että
suomalaisten äitien hyvinvoinnin lisääntyminen sodan jälkeen on johtunut
pääasiassa erilaisesta sääntelystä ja hyvinvointipalveluiden kehityksestä.”
Heikin mielestä pitäisi puhua nimenomaan talouskasvusta ja teknologisesta
kehityksestä. Ne mahdollistivat tuottavuuden lisääntymisen. ”Eikä vähiten
naisten”, kuten Heikki täsmentää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hyvä idea sekin<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">On ihan mahdollista pohtia kumpi selätti lapsikuolleisuuden,
neuvolalaitos vai jääkaappi? Kovin tarpeellista tai hyödyllistä se ei ole. Ne
eivät ole toistensa vaihtoehtoja tai vastakohtia. Mahdottomaksi taas menee, jos
yrittää pohtia onko toimiva valtio markkinatalouden takuumies tai
markkinatalous valtion? Silloin yritetään ajatuksella leikata kahtia orgaaninen
kokonaisuus, joka elävässä historiassa ei näytä toimivan toisistaan irrotettuna.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mitään näistä virheistä ei Heikki onneksi teekään. Mutta hän
väittää, että HS tekee molemmat. Onko näin? Otetaan esimerkki:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Heikki: <i>”Äitiyttä koskeva sääntely ja äitien
hyvinvointipalvelut ovat mahdollisia, koska olemme rikkaampia. Aivan samalla
tavalla paremmat asuintalot ovat mahdollisia, koska olemme rikkaita.
Rikastuminen mahdollistaa sääntelyn, ei päinvastoin. HS:n jutussa syyt ja seuraukset
heittävät häränpyllyä.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">HS: <i>”Äitiyden olosuhteet ovat mullistuneet siinä missä
Suomikin. Etenkin 1970-luvulla naiset alkoivat kouluttautua ja siirtyä
ansiotyöhön kodin ulkopuolelle. Perheen ja työn yhteensovittamista tukemaan
syntyi joukko sääntelyä, kuten lait päivähoidosta vuonna 1973, kotihoidon
tuesta vuonna 1985 ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta vuonna 1990.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tämän perusteella epäilen (taas), että Heikki on jotain
sukua vaimolleni. Molemmat osaavat riidellä myös silloin, kun ovat samaa mieltä
riitakumppanin kanssa.</span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-31348680034764262022016-05-01T13:42:00.000+03:002016-05-01T13:42:02.663+03:00Lyhyt lehdistökatsaus: "Auto se kuitenkin oli."<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyTYHnCInaznIQ2U2FFzo-SPAubTkSQJUoO4LxXWK8a-fHJXBXInREhQNZPAqZ4gdk5DxGyLYfUIAefJ_kp0d9RgLR4Yb-e-LHRxxnvLtqdClZxi1wDq-_DqrhtlxYq2h3WFNWRkaCEA/s1600/Journalist.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyTYHnCInaznIQ2U2FFzo-SPAubTkSQJUoO4LxXWK8a-fHJXBXInREhQNZPAqZ4gdk5DxGyLYfUIAefJ_kp0d9RgLR4Yb-e-LHRxxnvLtqdClZxi1wDq-_DqrhtlxYq2h3WFNWRkaCEA/s320/Journalist.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">1.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>"Auto se
kuitenkin oli."</i> <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1461916650961">HS </a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Se latautunut hetki, kun pienet, joskin lukuisat
vastoinkäymiset muuttuvat elettyä elämää kohtaan tunnetuksi lämmöksi. Neljä
sanaa voi kertoa paljon, myös suomen kielestä ja sen puhujista. Erityinen
kiitos kaikille haastatelluille ja toimittajalle siitä, ettei yksikään entinen
Lada-kuski kuvaillut kokemuksiaan sanalla "huikee".<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Säveltäjä <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1461821097802">Kalevi Aho</a> puhuu taloudesta. Ahon mielestä ”ei ole
varaa” -hokema ei kulttuurin ja koulutuksen leikkausten perusteluna pidä
paikkaansa: ”HS.fi julkaiseen Ahon puheen tänään perjantaina lähdelinkein ja
-viittein, joita Aho täydensi HS:n pyynnöstä”, kirjoittaa HS. </span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ja koska muuten pyysitte viimeksi lähteen ja linkin Matti
Apuselta, Aki Kangasharjulta tai Juha Sipilältä?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">3.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun brändit risteytyvät. Ensin Alien v. Predator. Sitten
Batman v. Superman. Ja nyt: </span><i style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">"Matti Nykänen ja
Amanda Harkimo suutelivat Alanyassa</i><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">." IS.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">4.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>”Sipilä kiistää Postin
pilkkomisen kahteen yhtiöön.” </i><a href="http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/sipil%C3%A4-kiist%C3%A4%C3%A4-postin-pilkkomisen-kahteen-yhti%C3%B6%C3%B6n-1.2037607">Ilkka</a>.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">"– Ei pidä paikkaansa. Muutenkin on liian aikaista
keskustella omistajaohjausstrategiasta. Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöksiä,
Sipilä sanoo." Kun tuon sipiläpän pilkkoo kolmeen osaan, niin ensin on
ehdoton kielto, sitten ehdollinen kielto ja lopulta kielto laimenee kokonaan
kuin pisara homeopaatin ämpäriin. Ja muistakaa, koulutuksesta ei leikata.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">5.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Oletteko huomanneet, ja totta kai olette, että jokainen
ulkomaalainen tuntee nykyään saunan mutta sisun ja putkiremontin joutuu
selittämään. Kolmas ulkomaalaiselle vieras suomalainen ilmiö on kestävyysvaje.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Meillä kestävyysvaje oli viime
vaalien teema jokseenkin kaikilla puolueilla ja laskelmissa olisi ollut
valittavaa vielä suuremmallekin joukolle. Suomessa seitsemän eri tahoa arvioi
kestävyysvajetta. Viiden vuoden aikana ne ovat laskeneet maalle yhteensä kaksikymmentä
eri kestävyysvajelukua. Suurimmillaan vajehaarukka oli 2013, jolloin alin
vajearvio oli 1 prosentti ja korkein 7 prosenttia suhteessa
bruttokansantuotteeseen, kertoi Ylen <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/18/suomessa-kestavyysvajeeseen-uskotaan-ruotsissa-ei">MOT-ohjelma</a>: ”Vajeluvun valtavalla
vaihteluvälillä on iso merkitys. Yksi prosenttiyksikkö merkitsee
suoraviivaisesti arvioiden kahden miljardin euron säästöpainetta julkisissa
menoissa.”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sillä välin Ruotsissa
valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet varoitti käyttämästä
kestävyysvajetta talouspoliittisen päätöksenteon perustana. ”Tässä
ruotsalaisten päätelmä on se, että koska nämä laskelmat ovat hyvin epävarmoja,
merkittäviä poliittisia päätöksiä ei saisi niihin perustaa”, analysoi Ilmarisen
johtaja Jaakko Kiander: ”Meillä taas ehkä ajatellaan toisin päin. Vaikka tähän
liittyy paljon epävarmuutta ja koska haluamme olla pessimistejä, niin
suhtaudumme tähän vakavasti ja yritämme tehdä niin kun varovaista politiikkaa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">6.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Uusi Tieteessä tapahtuu -lehti sisältää
keskustelupuheenvuoron, jossa Helsingin yliopiston Kilpisjärven mittausaseman
johtaja kertoo ilmastonmuutoksen olevan postmodernia pseudotiedettä.
Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että "postmoderni" on vanha, epiteetin
tavoin käytettävä kirosana (vrt. "vitun"), jonka etymologia on
vuosien varrella päässyt hämärtymään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">7.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta julkaisi <a href="http://www.libera.fi/viikon-vieras-fi/tyomarkkinamallin-pelisaannot-ja-toimintamallit-korjattava/">Liberan</a>
verkkosivulla kaksi konkreettista ehdotusta ja yhden sairausmetaforan. Tuskin varainsiirtoveron
poistaminen ja lukukausimaksut yliopistoihin kuitenkaan ratkaisevat kaikkia
työmarkkinajärjestelmän ongelmia, joten minulla on parempi ehdotus: lopettakaa
sairausmetaforien käyttö talouskeskustelussa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 65.2pt;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ensinnäkin: se on skleroosi tai
(iho-oireena) skeloderma, ei "skleroosio". Ja toiseksi: miettikö Mika
asiaa ihan loppuun asti ennen kuin valitsi talouden tilan metaforaksi
sairauden, jota lääkärit eivät osaa parantaa, joka yleisimmässä muodossaan
häviää itsestään ja jonka syntyä lääkärit eivät osaa selittää? Vai halusiko
Mika ihan tieten tahtoen sanoa jotain taloustutkijoiden ja talouden suhteesta?</span><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-91700331537073932232016-04-26T14:16:00.001+03:002016-04-26T14:16:56.783+03:00Viikon somekohu: Moninopeusvärisevä Pearlescent Rabbit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguMUSiqVa9c8YXp42ieaHUqRyAi-iSwwfR6H_toRJAgLuXHF9IkLF4tNb1UJ4SWY90ilCCVGQo3DfEtPyWfkz4Dckwhu9LKrnoCYLy_46ozddry9fZBfgD3S4FFFQB0ACva5nRaAedHg/s1600/ylioppilaslehti-768x1024.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguMUSiqVa9c8YXp42ieaHUqRyAi-iSwwfR6H_toRJAgLuXHF9IkLF4tNb1UJ4SWY90ilCCVGQo3DfEtPyWfkz4Dckwhu9LKrnoCYLy_46ozddry9fZBfgD3S4FFFQB0ACva5nRaAedHg/s320/ylioppilaslehti-768x1024.jpg" width="240" /></a></div>
<div style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 19.32px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; color: #141823; font-size: 14px; line-height: 19.32px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Televisiosta tuttu <i>Helsingin Sanominen</i> kolumnisti ja psykoterapeutti Maaret Kallio on huolissaan <i>Ylioppilaslehdestä</i> ja sen sisällön vaikutuksista herkässä iässä oleviin lukijoihin. Lehti oli lähettänyt Kalliolle hieromasauvan ja käyttöohjeen, joka oli rakenneltu Kallion kolumnien otsikoista:</span></div>
<div style="background-color: white; color: #141823; font-size: 14px; line-height: 19.32px; margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Olen tehnyt 10 vuotta seksuaalisen häirinnän, hyväksikäytön ja väkivallan parissa ja sitä kokeneiden ihmisten kanssa töitä. Siksi en voi olla ottamatta kantaa siihen, millai<span class="text_exposed_show" style="display: inline;">sta palautetta sain Ylioppilaslehdeltä, jota lukevat tuhannet nuoret naiset.”</span></span></i></div>
<div class="text_exposed_show" style="background-color: white; color: #141823; display: inline; font-size: 14px; line-height: 19.32px;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><div style="margin-bottom: 6px;">
Itse olin kyllä siinä käsityksessä, että Geneven sopimus kieltää ihmiskilpien käytön, mutta muutoin jaan satiirista loukkaantuneen <a href="https://maaretkallio.com/2016/04/25/onko-hieromasauva-huumoria-kritiikkia-vai-hairintaa/">Kallion</a> huolen ”nuorista naisista”. </div>
<div style="margin-bottom: 6px;">
<span style="line-height: 19.32px;">Vaikka monet heistä ovat oppineet <i>Sinkkuelämää</i>-sarjan uusintoja katsomalla, että omien tarpeiden tyydyttäminen ilman kumppaniakin on luonnollista, ja että Kalliolle lähetetty niin sanottu pupumalli on alan markkinajohtaja, kaikkien voi silti olla vaikea samastua Kallion kolumnien holhoavaan, heteronormatiiviseen maailmankuvaan, jossa seksuaalisuutta parisuhteen ulkopuolella luonnehtivat erinäiset riskit ja parisuhteen puitteissa hämärät kiertoilmaukset. </span></div>
<div style="margin-bottom: 6px;">
<span style="line-height: 19.32px;"><i>Ylioppilaslehti</i> teki kieltämättä karkean arviointivirheen, kun se lähetti kolumnistille moninopeusvärisevän Pearlescent Rabbitin. Parempi esimerkki median rakentavasta suhtaumisesta naisiin ja naisten seksuaalisuuteen olisi se, jos Kallion kolumneja julkaiseva <i>Helsingin Sanomat</i> lähettaisi opiskelijatilauksen tehneille Suomi – eufemismi – suomi –sanakirja:</span></div>
<div style="margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
<i>”Pitkissä suhteissa on turha odottaa kuumuutta kupeissa, jos parin välillä ei läikähdä lämpö sydämissä arjen aherruksessa... anteliaasti tarjoava pari luo antamisen kehän, jossa myös kovemman luokan hekuma viriää.”</i></div>
<div style="margin-bottom: 6px; margin-top: 6px;">
Nuorista naisista huolestuneena vanhempana herrana opastan nyt nuoria naisia sen verran, ettei ”kuumuutta kupeissa” tarkoita tuplaespressoa vaan panettamista, ja että "hekuma" on perinteinen Raamatun tapa kuvata orgasmiin päättyvää naintia.</div>
</span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-65860263890132050992016-04-22T17:27:00.002+03:002016-04-22T17:27:36.286+03:00Näin nämä tilastot koetaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrHd8nXPblKN61B7uZB8uuYAvcY827lfrj5XwnMp0zhZ4WWY0dVd5R4M8mUb4Ke2a47t_tKtxhCRn60ePHGK5xKyo4eA0X_9JKSn8R8Igpe45JVOF3lSxkvpmcbxJBuwXUDnk9EVvIPA/s1600/STAT.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="163" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrHd8nXPblKN61B7uZB8uuYAvcY827lfrj5XwnMp0zhZ4WWY0dVd5R4M8mUb4Ke2a47t_tKtxhCRn60ePHGK5xKyo4eA0X_9JKSn8R8Igpe45JVOF3lSxkvpmcbxJBuwXUDnk9EVvIPA/s320/STAT.png" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<em style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #222222; font-family: georgia, serif; font-size: 16px; line-height: 24px;"> "Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan." -- <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000970489.html">Riikka Slunga-Poutsalo</a>, puoluesihteeri, ps.</em></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tiedättekö, ja kyllähän te tiedätte, kuinka herkkusieniä kasvatetaan? Ottamatta vieläkään kantaa siihen, että onko Jussi Halla-aho,
ps, näin häikäilemätön vai näin ymmärtämätön, niin tuntuu, että tätä sarjaa
voisi jatkaa loputtomiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tällä viikolla Jussi päivitti taas <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/969781479808713?pnref=story">FB-sivullaan</a> kahdesta
lempimyytistään – Euroopan löyhimmästä perheenyhdistämiskäytännöstä, joka olisi
siis meillä Suomessa, ja valehtelevista virkamiehistä, joilla oli taas eri numerot kuin
Jussilla. Näyttö myyttien tueksi on samaa luokkaa kuin ennenkin:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041921441451_uu.shtml">Iltalehti</a> tykitti eilen monella artikkelilla sitä, miten mahdotonta
perheenyhdistäminen on”, Jussi kirjoittaa:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Sivuutan tässä
kohdassa sen, että näissä nyyhkyjutuissa ei koskaan oteta kantaa kaikkien
muiden EU-maiden vielä tiukempiin käytäntöihin. Sen sijaan tarkastelen
perheenyhdistämisen mahdottomuutta Maahanmuuttoviraston tilastojen valossa. Kaisa
Väkiparta Pakolaisavusta kertoo, että vuodesta 2012 perheenyhdistäminen on
ollut hyvin vaikeaa.”<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Vaikeutumisella Väkiparta tarkoittaa ”radikaaliksi”
luonnehtimaansa lainmuutosta, jota ennen Suomessa turvapaikan saanut henkilö pystyi laittamaan Suomesta käsin perheenyhdistämishakemuksen
vireille: ”Viisumilainsäädännön muutoksen vuoksi vuodesta 2012 eteenpäin
jokaisen perheenjäsenen pitää henkilökohtaisesti käydä jättämässä johonkin
Suomen lähetystöön hakemus.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jussin mielestä mitään vaikeutumista ei kuitenkaan ole,
helpottumista pikemminkin. Todisteeksi Jussi vertailee Maahanmuuttoviraston myönteisten ja
kielteisten perheenyhdistämispäätösten määrää vuosittain. Tässä Jussin luvut ja
kommentti:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”2011: 500 myönteistä
vs. 1010 kielteistä<br />
2012: 504 vs. 1030<br />
2013: 874 vs. 875<br />
2014: 1094 vs. 1035<br />
2015: 986 vs. 406<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kuten huomaamme,
myönteisten päätösten absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus ovat vain
nousseet. Pakolaisneuvonnan Väkiparta puhuu suomeksi sanottuna paskaa, ja Iltalehden
toimittaja kertoo tarinaa eteenpäin tippa linssissä.”<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Harmi kyllä, Jussilla on tuossa väärä tilasto, ja väärässä
tilastossa vuoden 2013 osalta väärä lukukin. Jälkimmäisellä seikalla ei ole itse
asian kannalta mitään merkitystä, mutta korjataan silti. Siis v. 2013 Maahanmuuttovirasto teki kv-suojeltujen osalta 875 myönteistä ja 1692 kielteistä perheenyhdistämispäätöstä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ja sitten se oikea tilasto. Jussi tuossa kertoo päätöskäsittelyyn
hyväksytyistä/otetuista hakemuksista käsittelyvuoden ja tehtyjen päätösten
mukaan. Sen sijaan Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta
puhui Iltalehdessä jätetyistä hakemuksista hakemusten jättövuoden mukaan. Kun
muistaa, että käsittelyajat voivat venyä kahteen vuoteen tai ylikin, niin eron
ymmärtää.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Entä miten se viisumilainsäädännön muutos vuoden 2012
päätöksellä sitten vaikutti vireille tulevien hakemusten määrään? No aika
lailla siten kuin Väkiparta kertoi. Tässä viralliset luvut viraston omalta verkkosivulta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2011: 2014 </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2012: 599 </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2013: 594 </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2014: 671 </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">2015: 770 </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Vireille tulevien hakemusten määrä siis <a href="http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_piinaava_odotus">romahti</a>
välittömästi, eikä ole palannut lakimuutosta edeltäneelle tasolle. Eli se siitä
”paskan puhumisesta”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tapahtunutta tosiseikkaa eivät muuta miksikään Jussin
kertomat luvut siitä, millä tavoin pitemmältä ajalta kertyneitä hakemusruuhkia
on minäkin vuonna onnistuttu purkamaan. Vaikea on myöskään päätellä, ovatko
käsittelevät virkamiehet löyhänneet tai kiristäneet käyttämiään kriteereitä. Eri
käsittelyjaksot kun eivät ole keskenään verrannollisia hakijoiden
kansalaisuuksien tai kiireellisinä käsiteltävien hakemusten osuuden suhteet:
molemmat seikat vaikuttavat oleellisesti myönteisten ja kielteisten päätösten määrin
kalenterivuoden mukaisella tilastojaksolla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hidas hakemusmäärien kasvu voisi kertoa, että hakijat
vähitellen oppivat noudattamaan uutta järjestelmää. Mutta turvapaikanhakijoiden
räjähdysmäisen kasvun huomioiden näyttää pikemminkin siltä, että yhä pienempi
osuus turvapaikanhakijoista ylipäänsä haluaa, osaa tai ehtii panna
perheenyhdistämishakemuksiaan edes vireille.</span><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-17891079094910164632016-04-14T21:29:00.000+03:002016-04-14T21:29:24.518+03:00Aikamme ajattelijoita: Kuinka herkkusieniä kasvatetaan #325<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQaCUr-tRPYWBDYaBRR12J3zsBDmPrp-KrSXoZLw3g2VooWUqC3yeFWJ4tKasrj4SSbiqHOqJmB9pDqAzpglembeuQOJ0k_EmU8Hf6v6zepqZAQG807k9gTZWC5GdHa_BgQikIkaFlgw/s1600/Robin_nettiin-540x315.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="186" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQaCUr-tRPYWBDYaBRR12J3zsBDmPrp-KrSXoZLw3g2VooWUqC3yeFWJ4tKasrj4SSbiqHOqJmB9pDqAzpglembeuQOJ0k_EmU8Hf6v6zepqZAQG807k9gTZWC5GdHa_BgQikIkaFlgw/s320/Robin_nettiin-540x315.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan henkilö väittää olevansa 17 v. vaikka leuka ja sixpack ovat vähintään 25-vuotiaan. Pitäisikö laittaa ikämääritykseen, jos vaikka niitä lapsilisiä tuli maksettua Packalenin perheelle liian pitkään?<br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jussi Halla-aho linkitti tänään sivulleen <i>Iltalehden</i>
lainauksen <i>Kalevan</i> jutusta, jonka mukaan ”valtaosa Suomessa iänmääritykseen
joutuneista turvapaikanhakijoista on osoittautunut täysi-ikäisiksi”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kiertoreitti tiedon äärelle, ja vielä sekin että tieto on
kyllä aikaa vanhaa ja ennen julkaistua, kertoo ainakin sen ettei aiheeseen
hirveästi perehdytty. Kerrataan kuitenkin, mitä <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041421414346_uu.shtml">linkissä</a> lukee:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Viime vuonna
tehdyissä tutkimuksissa 70 prosenttia tutkituista oli täysi-ikäisiä, kertoo
oikeushammaslääkäri Vivian Visnapuu lehdelle… Suomessa tehdään
oikeushammaslääketieteellisiä tutkimuksia turvapaikanhakijoille, joiden
alaikäisyyttä viranomaiset epäilevät. Alaikäisyydellä on merkitystä muun muassa
siihen, millaisia palveluita turvapaikanhakijalle annetaan…Tänä vuonna tehty jo
noin sata oikeushammaslääketieteellistä iänmääritystä, kun niitä koko viime
vuoden aikana tehtiin 156.”<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ja näin Jussi kommentoi FB-sivullaan: </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">”Juttua on syytä
hiukan täsmentää. Ensinnäkin lääketieteellinen ikätestaus tehdään vain
henkilöille, jotka selvästi vaikuttavat ilmoittamaansa vanhemmalta. Koska
suurin osa alaikäisistä ja ’alaikäisistä’ ilmoittaa olevansa 17-vuotiaita, ja
koska 17-vuotias ja 18-vuotias näyttävät jokseenkin samalta, on todennäköistä,
että niiden joukossa, joita ei edes testata, on runsaasti täysi-ikäisiä. Toiseksi
ikätestit eivät anna tarkkoja tuloksia. Tämän vuoksi niissä on huomattava
turvamarginaali hakijan eduksi. Jos henkilö sanoo olevansa 17-vuotias, ja testi
vihjaa hänen olevan 18- tai 19-vuotias, hänen oma sanansa voittaa.”<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Koska Jussilla on taas vaikeuksia koska-sanan käytössä (alistuskonjunktio
ilmaisee päälauseen tapahtuman johtuvan sivulauseen tapahtumasta eikä siitä,
että Jussista nyt vain tuntuu näin), luvattua ”täsmennystä” ei tule. Edes
hiukan. Tulee sekava vihjaus, että turvapaikanhakijan vilpitön tietämättömyys omasta
iästä johtaa joihinkin etuihin, joiden vuoksi vilpilliset hakijat yksinkertaisesti
valehtelevat olevan 17 vaikka olisivat jo 18. Ei johda.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Minä täsmennän. Ikään kuin esimerkiksi, jotta kaikki nyt
tietäisivät, mitä täsmentäminen tarkoittaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Toisin kuin eräät turvapaikanhakijat saattavat luulla ja nähtävästi
kaikki Jussin FB-sivun kommentoijat kuvittelevat, alaikäisyys ei ole pikakaista
oleskelulupaan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alaikäisinä maahan
tulleiden – mukaan lukien ne ikämäärityksen läpäisseet - turvapaikkahakemusten
hyväksymisprosentti oli 63. Se on toki 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin
kaikkien hakemusten hyväksymisprosentti viime vuonna, mutta ero alkaa näyttää
todella pieneltä kun tarkastelee lähtömaita: alaikäiset hakijat tulevat
tyypillisesti todellisista kriisimaista, aikuisten kohdalla lähtömaiden hajonta
on suurempi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jussin mainitsema 17-vuotias ei siis saa käytännössä mitään
etua 18-vuotiaaseen verrattuna, mitä tulee hakemuksen käsittelyn. Ja vielä
huonommalta näyttää, jos alaikäisen edun uskotaan olevan taloudellinen. 16-17
-vuotias saa tukiasuntolassa ruoan, majoituksen ja käyttörahan 41 €/kk. Sen
sijaan täysi-ikäinen saa ruoan ja majoituksen kanssa vastaanottorahan 92 €/kk,
tai ilman ruokaa ja majoitusta 316 €/kk. Joten jos nuo ikämääritykset
lopetettaisiin, niin välitön etu olisi kai suomalaisen veronmaksajan? Hän kun
säästäisi testikustannusten lisäksi vielä turvapaikanhakijan päivärahoissa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kolmas Jussin uumoilema etu olisi sitten kai perheen
yhdistäminen. Jussi esimerkiksi saattaa luulla, ”17-vuotias” saa automaattisesti Suomeen ainakin äitinsä ja isänsä, ehkä sisaruksia? Siinä tapauksessa sekä ”17-vuotiasta”
että Jussia odottaa ullatus. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kun hakemusten <a href="http://yle.fi/uutiset/turvapaikkahakemusten_kasittelyajat_venyvat__taalla_on_tuhansia_turvapaikanhakijoita_monta_vuotta/8295512">käsittelyajat</a> ovat venyneet runsaasta vuodesta
kahteen vuoteen, niin 15-vuotiaskin joutuu jännittämään, että näkeekö perhettään
enää ikinä muutoin kuin hakemuksen perumalla. Ja jos näkee, niin sekään ole
mikään iso virta suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oleskelulupia on
myönnetty perusteella ”kv-suojelua saaneen huoltaja” yhteensä kolme (3)
kappaletta. </span></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-78031441256899945882016-04-07T14:56:00.001+03:002016-04-07T14:56:37.709+03:00Terveyspalvelut: eräs tulkinta ja miten se meni oikeasti<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNhCw0gA87mf3Lf6TvFyDAmlvXku1YOhZu2lAqp0SVcebvcxiEdy6RowscKhaunTMo6bYnmXYa7YWLuoGpnr3sfJLs7n_w31fhFBOUCpcnW6HyzRUGGJQ-49bYUFXMQpJAgbjLSCysDQ/s1600/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ri+lasku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNhCw0gA87mf3Lf6TvFyDAmlvXku1YOhZu2lAqp0SVcebvcxiEdy6RowscKhaunTMo6bYnmXYa7YWLuoGpnr3sfJLs7n_w31fhFBOUCpcnW6HyzRUGGJQ-49bYUFXMQpJAgbjLSCysDQ/s1600/l%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ri+lasku.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tiesittekö te, ja kyllähän te tiesitte, ettei juuri kukaan
viitsi lukea FB-sivulle linkitettyä uutista otsikkoa pitemmälle ennen kuin kommentointi
alkaa? Ja ettei aina edes linkittäjä itse viitsi?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Joku saattaa vielä muistaa Lasse Männistön tuolileikistä,
jota hän kävi Laura Rädyn kanssa, kun kokoomus-puolueen
paikkoja järjesteltiin ministeriön ja Helsingin kunnallishallinnon välillä. Eduskunnan jättänyt Lasse jatkaa yhä kunnallispolitiikassa, mutta työpaikka on yksityinen
terveystalo Mehiläinen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Eilen keskiviikkona Lasse linkitti FB-sivulleen <a href="http://yle.fi/uutiset/kunnat_saikahtivat_sote-palvelujen_yhtioittamispakkoa__miten_julkiset_yhtiot_parjaavat_kilpailussa/8792589">Yle:n uutisen</a> otsikolla: ”Kunnat säikähtivät sote-palvelujen yhtiöittämispakkoa – miten
julkiset yhtiöt pärjäävät kilpailussa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lasse innostui: <i>”Eli siis mitä? Jos tulkitsen oikein, niin
kuntaliitto sanoo, että kuntien oma tuotanto on tehottomampaa (ei pärjää
kilpailluilla markkinoilla) verrattuna yksityiseen, ja siksi sen altistumista
kilpailulle pitäisi ainakin pitkittää. Aika erikoinen linja.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ei, Lasse, et tulkitse oikein. Jollet sitten tahallaan
väärin, ja koko päivitys on hymiön takaa heitetty vitsi. Mutta ainakaan
kommentoijat eivät nauraneet, tekstiä lukematta enemmistö lähti mukaan Lassen
tulkintaan. Vaikka missään Yle:n uutisessa mikään kuntaliiton taho ei sano, että kunnat tarvitsevat lisää aikaa palvelun ja tehokkuuden kehittämiseen.
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Siinä sanotaan, etteivät kunnat tällä aikataululla ehkä ehdi
tehdä kaikkia kilpailun vaatimia hallinnollisia ratkaisuja. Kuten otsikossa
ikään kuin vinkkinä mainittua yhtiöittämistä. Ja siinä sanotaan ennen kaikkea,
että sote-kiinteistöjä voi jäädä tyhjinä kuntien käteen, kun kaikkea vanhaa
julkista kapasiteettia ei uudessa tilanteessa tarvita. Muuta ajankulua ovat
sitten kiinteistöjen arvon määrittely, kun maakunnat alkavat niitä vuokrata,
samoin henkilöstön saneeraminen, jos ja kun asiakasvirrat jakautuvat tasaisemmin
yksityisen ja julkisen kesken. Tähän asti vastaanottoaikoja heti ja nyt
tarjonneet yksityiset terveystalot tuskin kaikkea vapautuvaa henkilöresurssia
tarvitsevat, kun omassa työtahdissa on niin paljon kiristämisen varaa, joten
jokin rumba irtisanomisajan kustannuksineen jää kunnille siitäkin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ja siitä ”kilpailusta” vielä. Jossain markkinataloudessa
sitä kuulemma on, yksityisessä perusterveydenhuollossa ei niinkään. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><a href="http://yle.fi/uutiset/yksityislaakarikaynnit_kallistuneet_nopeasti__katso_miten_maksuja_on_korotettu_omalla_alueellasi/8773678">Kelan selvitys</a> huomasi, että yksityislääkärien hinnat eivät
ainoastaan ole nousseet huimaa tahtia, lisäksi ne eroavat lähinnä alueittain.
Mitä heikommin on julkisia palveluja, sitä kalliimpi yksityislääkäri. Sen
sijaan alueiden sisällä ei samoista potilaista juuri hinnalla kilpailtu. Syy on
osin siinä, etteivät yksityiset lääkäriasemat kannusta hintatietoisuuteen. Eli
vastaanoton ja labrojen hintalappua ei oikein mistään löydy. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Toinen syy on tuotteen tyyppi: asiakas ei hintaa välttämättä
edes kysy, jos on kiire ja lääkärille tulee muutenkin mentyä kerran vuodessa.
Tai jos halutaan, että lapsella on aina sama lääkäri, maksoi mitä maksoi. Se
hinnasta nillittäminen säästetään sitten parturille, joka ei saisi maksaa
kymppiä enempää, mutta 65 euroa kolmen minuutin flunssadiagnoosista on ihan
ok.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ja tässä sitten vielä </span><a href="http://gemensamvalfard.se/wp-content/uploads/2014/08/Dalhgren_IJHS.pdf" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">linkki </a><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">yhteen selvitykseen Ruotsin tervydenhoitojärjestelmään, jossa jo "raha seuraa asiasta". Kuten meillä, sote-uudistusken ja valinnanvaran toteutuessa. Selvitys saattaa kyseenalaistaa joitakin käsityksiä ennakkokäsityksiä...</span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Putte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.com0