Termipuuro
Kai Laitinen, kriitikko ja kotimaisen kirjallisuuden
professori emeritus, muistelee kirjassaan Pitkät
vedet ja maailmanrannat (2004):
”Termipuuroa on ollut kaikkina aikoina ja on nytkin, sillä tyhmyys ja
tosikkomainen auktoriteettiusko ei kuole koskaan. Kun aloitin lehtikriitikkona
elokuussa 1944, tein melko pian itselleni luettelon kielletyistä sanoista, ts.
tyhjiksi kuluneista fraaseista, jotka poimin 1920- ja 30-luvun kriitikoiden
asevaraston ruostuneimmasta kolkasta. Kärkipäässä olivat sanat sellaiset kuin
kipeä, riipaiseva, syvälleluotaava, vavahduttavan aito.”
putte, auli viikari jatkoi opetuksessaan tätä kiellettyjen sanojen listaa. kartettavimmat h-sanat ovat 'hersyvä', 'hulvaton' ja 'huikaiseva'. etenkin 'huumorin' attribuutteina. laitisen puheista ymmärsin, että anhavan 'parnassossa' oli oikein lista näistä ei-koskaan -sanoista.
VastaaPoista