Tekninen edistys, kasvava
tuotannon, omaisuuden keskittyminen vaikuttaa siten, että yhä suurempi joukko
ihmisiä – entisiä pienyrittäjiä tai itsensä työllistäjiä – jää palkkatyöläisinä
tai velkataakan alle sortuvina yhä riippuvaisemmiksi harvalukuisista
taloudellisen vallan käyttäjistä.
Ei, ei tämä ollut päivän (Thomas)
Piketty, oli Forssan puolueohjelma, josta muutama vuoden 1903 termi oli
päivitetty tutummaksi. Myös porvari päivittää, eikä porvarillinenkaan ajatus
maailmasta ole reilussa sadassa vuodessa muuttunut niin paljon kuin äänestäjien
houkuttelemiseksi halutaan joskus antaa ymmärtää. Esimerkkeinä kaksi hanketta
oikealta: perintöveron poistaminen ja osittainen korvaaminen luovutusvoittoverolla
sekä osakeomistukset julkisuudelta salaava hallintarekisteri.
Edellinen hanke pudottaisi
valtion verotuloja ja nostaisi tavallisen työssä käyvän perheen perinnön
verotusta, mikäli tyypillisenä perintönä saatu vanhempien asunto menee
perikunnan omaisuuden jakamiseksi myyntiin. Jälkimmäinen lakihanke lopettaisi
pieniä osakemääriä omistavien kansalaisten osakkeiden ilmaisen säilytyksen
arvopaperikeskuksessa – tai ilmaisen sikäli, että siitä maksavat kyseiset
pörssiyhtiöt. Pääomistajiensa kuluista yhtiöt, varsinkin perheyritykset,
huolehtinevat vastaisuudessakin, mutta piensijoittajien osakkeiden säilytys
siirtyisi todennäköisesti pankkien maksullisille tileille. Ne odottavatkin
uudesta laista paljon uutta liiketoimintaa, jonka hinta asiakkaan näkökulmasta
ei ehkä olisi selkeämpi ja reilumpi kuin muunkaan palveluhinnoittelun.
Puheissa kokoomus ja muu
porvarileiri puhuu kansankapitalismista, jossa yhä useampi tavallinen
suomalainen rahoittaa liiketoimintaa ostamalla osakkeita. Käytännössä mikään
viime kuukausina esiin nostettu uusi lakialoite ei tue tätä päämäärää. Pikemminkin
hankaloittaa. Ja samalla suosii vanhoja ja suuria pääomia, forssalaisittain ”tuotantovälikappaleiden
omistajia”, joiden verotusta eri keinoin leikataan. Samalla kasvaa paine
verottaa ”työvoiman omistajia”.
Työvoimalla sijoituspääomaa
säästävät ovat eri kilpailuasetelmassa kuin tuotantovälikappaleiden omistajat,
mikäli työvoiman omistaja haluaa perustaa vaikkapa oman yrityksen: Forssan
ohjelman termein hänen vaihtoehtonsa on velkataakan alle nujertuminen. Jos
perintövero poistuu, vanhan pääoman kilpailuetu luonnollisesti kasvaa. Ja se
kasvaa sitä suuremmaksi, mitä suuremman aukon omaisuuden kevyt verotus jättää
työn verottamisen paikattavaksi.
Ruotsissa ei juuri nyt ole
voimassa ”kateusveroksi” nimettyä perintöveroa, mikä merkitsi huomattavaa veromenetystä
valtiolle. Suomessa menetys olisi noin 650 miljoonaa euroa vuodessa.
Veroasiantuntija Heikki Niskakankaan (kesk) arvottomaksi leimaama Pellervon
Taloudellisen Tutkimuslaitoksen (kesk) selvityksen mukaan siirtyminen Ruotsin
mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon korvaisi tästä noin 400 miljoonaa euroa.
Arvio ei kerro missä määrin perityn
omaisuuden arvonnoususta kannettu vero vähentäisi perikuntien halua myydä
omaisuutta. Lisäksi julkisuudelta on jäänyt melkeinpä huomaamatta, että Ruotsin
mallissa, joka siis on PTT:n laskelmien pohja, luovutusvoittoveroa peritään
myyntitilanteessa myös itse ostetun – ei vain perityn – asunnon arvonnoususta.
Eli porvaripuolella ajetussa
Ruotsin mallissa vanhempien tai isovanhempien tai isoisovanhempien perustaman yrityksen
osakkeiden enemmistön perimisestä ei makseta veroa lainkaan, mutta jos
tavallinen työssä käyvä haluaa käyttää sisarosuutensa vanhempien
kaupunkikolmiosta ja myydä nykyisen kaksionsa saadakseen perheelle isomman
asunnon, perinnöstä pitää maksaa veroa 30 % ja oman asunnon osto- ja
myyntihinnan erotuksesta 22 %.
Ei, ei ole tämä kateusvero. Se on
ylempien yhteiskuntaluokkien vittuiluvero tavalliselle kansalle köyhälistöstä
keskiluokkaan. Jonkinlaista vanhan pääoman vittuilua vaurastumisesta
haaveileville on toki sekin, että Ruotsin mallissa tavallisten kansanperintöjen
verotus kiristyy niin, että käteen jää vähemmän rahaa käytettäväksi vaikkapa
niiden pörssiosakkeiden ostoon. Kuten myös se, että hallintarekisterihankkeen
myötä piensijoittajan kulut lähtevät vain pankkien eli forssalaisittain
suurpääoman hallittavissa olevaan nousuun.
Lopuksi vielä sanatarkkalainaus
Forssan ohjelman kohdasta kuusi: ”Kaikkien
henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain
nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö
on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot.”
Ajankohtaista puhetta.
"Eli porvaripuolella ajetussa Ruotsin mallissa vanhempien tai isovanhempien tai isoisovanhempien perustaman yrityksen osakkeiden enemmistön perimisestä ei makseta veroa lainkaan, mutta jos tavallinen työssä käyvä haluaa käyttää sisarosuutensa vanhempien kaupunkikolmiosta ja myydä nykyisen kaksionsa saadakseen perheelle isomman asunnon, perinnöstä pitää maksaa veroa 30 % ja oman asunnon osto- ja myyntihinnan erotuksesta 22 %."
VastaaPoistaTyrmäävän selkeää. Vituttaa. Ja sitten puhutaan ettei aatteilla enää ole merkitystä eikä vesissä eroja. Ketä pitää äänestää että tähän puuttuu joku? Oisko Antti Rinteen aika laittaa kravatti suoraan ja aloittaa tästä!
Niinpä. Yleensä veronmaksajain keskusliiton asiantuntijat ovat kaikkia veroja vastaan, mutta osaavathan hekin laskea: "Myyntivoittoveron sijaan maksaisin mielummin perintöveron", vastasi tämä Me Niaisten haastattelussa, kun näkökulma oli meille tavallisille rintaperillisille tyypillisissa perinnöissä (kaupunkiasunto ja mökki jaettavaksi sisarusten kesken)
VastaaPoista