Kirjoitan yleisönosastoon

Aiheellinen huoli, väärä valittaja

Jyrkentyvä progressio luonnollisesti harmittaa ahkeraa ja menestyvää kansalaista siinä määrin, että ”solidaarisuusveron” sijaan hän puhuu mieluummin ”kateusverosta”. Mutta onko vantaalainen lääkäriyrittäjä Jarmo Kantonen silti oikea henkilö ottamaan tämän asian esille (”Kateusvero ei kannusta yrittämään”, HS Mielipide, 9.2.2014)?

Suomalaisessa elinkeinoelämässä ei ole tavatonta, että jossakin vaiheessa yrityksen elinkaarta sen valtiolta saamat investointi- ja innovaatiotuet ylittävät sen maksamat verot (rapakuntoinen Nokia). Yksityisessä terveystoimessa on sen sijaan normi, että lääkäri elää vuosikaudet yhteiskunnan piikkiin ennen kuin häntä voi edes ajatella nettoveronmaksajana.

Helsingin yliopiston laskelmien mukaan lääkärin ilmainen koulutus maksaa hieman alle 190 000 €. Laskelmasta puuttuvat muut yhteiskunnalle koituvat kulut, kuten opintoraha, mahdollinen asumistuki, opiskelijan pienemmät etuudet ja alennukset sekä pitkän koulutuksen negatiivinen verohyöty verrattuna nopeammin työmarkkinoille siirtyviin ammatinharjoittajiin.

Koulutuksen jälkeen yhteiskunnan maksettavaksi jää vielä potilaan Kela-korvaus, jonka virtaa yksityiselle lääkäriyrittäjälle palvelun hinnassa, sekä lääkkeiden Kela-korvaus, joka takaa Suomessa sen, että pieni- ja keskituloisilla on varaa lääkärin palveluihin.

Merkittävä tulonsiirto on myös julkinen kansanterveys- ja tutkimustyö, joka toimii ikään kuin lääkärin tuotekehittelynä ja markkinointina. Pieni kysymysmerkki on yksityinen lääkäri, jonka kunta ostaa tekemään leikkauksen. Eikö lääkärin pitäisi pikemminkin maksaa tilavuokraa?

Kokonaiskuvan muodostaminen on siis vaikeaa, mutta todennäköisesti lääkäriyrittäjä on yksityisistä ammatinharjoittajista lähinnä suomalaisen duunarin vanhaa unelmaa: verot valtion maksettaviksi. Kun Suomen lääkäriliitto vielä saisi sen kuplan pois konjakkipullon pohjasta…

Putte Wilhelmsson

Turku

Yrittäjä