Ymmärsinkö oikein?

Kyllä vain, myös minua nolottaa, että miten paljon kulttuuritoimittajan FB-seinällä on kommentteja kansantaloudesta. Ja nyt vielä blogissa. Mutta pari retoriikan luentoa pitäneenä sivutoimisena tuntiopettajana minua niin vain harmittaa tämä kielikuvien käyttö talouspuheessa:

”Olemme pudonneet kelkasta”. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä päivän lehdessä. Ketkä me? Mikä kelkka?

Ymmärtääkseni tässä puhutaan Euroopassa virinneestä kasvusta, jonka taustalla oli lukemani mukaan kulutustavarakauppa. Ei mikään suomalaisen vientisektorin mukavuusalue. Eikä tämä ”putoaminen” sitä paitsi ulotu työn hintaan: teollisen työn yksikköhinta on jo nyt alhaisempi kuin Saksassa, Ruotsissa tai Ranskassa, ja työn hinta myös nousee verrokkimaissa nopeammin kuin Suomessa.

Mitään putoamista ei sen sijaan ole tapahtunut parjatulla julkisella sektorilla, jonka pitäisi nyt palkka- ja muilla leikkauksilla rahoittaa yksityisen sektorin työnantajamaksujen leikkaus – ja siis viennin tukeminen. OECD:n tuoreimmissa raporteissa Suomessa on keskimääräistä vähemmän virkamiehiä väestömäärään nähden. Ja he tekevät työtään keskimääräistä pienemmillä palkoilla, kun mittarina on bkt henkeä kohti. Julkinen sektori on myös talousjärjestön käyttämillä mittareilla keskimääräistä tehokkaampia mm. oikeuslaitoksessa ja veronkannossa ja erityisen tehokas koulutuksessa. Terveydenhoidossa ollaan vielä keskivertoa tehottomampia, mutta kehitys sairaalapäivissä ja perusterveydenhoidon asiakasjonojen lyhentämisessä onkin sitten ollut huipputasoa.

Ymmärsinkö nyt siis oikein, että ”kelkka” on ensinnäkin sellun, koneiden ja öljyjalosteiden maailmanmarkkinahinta, joka kaikille sama ja mihin mikään hallitus ei voi oikein vaikuttaa? Ja ”kelkka” on toiseksikin teollisen tuotannon rakenne, joka Suomessa eroaa useimmista muista EU-maista yksipuolisuudellaan, ja johon hallitus voisi enintään vaikuttaa ylläpitämällä koulutusta ja tutkimusta? Joista siis leikataan myös.

Ja ymmärsinkö oikein, että ”me” on ensinnäkin vientiteollisuus, joka on epäonnistunut kehittämään omaa toimintaansa, ja joka siksi palkitaan ns. sisäisellä devalvaatiolla? Ja että ”me” on toiseksikin julkisen sektorin työntekijä, joka on onnistunut kehittämään omaa toimintaansa, ja jota siksi rangaistaan palkan leikkauksella tai työpaikan menetyksellä?

Tuntuu jotenkin epäreilulta. Vaikka toisaalta reiluahan se on, jos kansalaiselle suunnitellaan huonompia ja siis halvempia julkisia palveluja, koska tämän eduskunnan äänesti valtaan.