”Julkisen Sanan
Neuvoston toimena on varjella sanoma- ja aikakauslehtiä oikeudenkäynneiltä. Se
tarkoittaa varjeltumista ikäviltä seuraamuksilta, kuten vahingonkorvauksilta ja
sakoilta.”
-- Jukka Kemppinen, juristi, kirjailija, kulttuurihistorian dosentti
Kas vain, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen vastaa Helsingin Sanomissa
4.5.2012 julkaistuun kommenttiini.
Asia koski vastineoikeutta, josta
laki sananvapauden käytöstä tiedotusvälineissä on säätänyt erikseen. Ja jota
Journalistin ohjetta (ennen ”eettinen ohje”) tulkitseva JSN on miettinyt
vähän eri tavalla.
Kirjoitin:
"Vastine-oikeus on siviilioikeudellinen riita-asia, jossa
lainkuuliaisuuteen kannustavia rikosseuraamuksia ei ole. Eikä siviilioikeudesta
ehkä saatava vastineen julkaisupäätös, joka oikaisee kuukausia eläneen väärän
tiedon, ole kovin houkuttava oikeudellinen hyvä, jos sitä vasten punnitaan
vaiva, lakimiehen palkkio ja oikeuskuluista syntyvä taloudellinen riski.
Soitto Valtionsyyttäjänvirastoon paljastaakin, että liki kymmenen vuotta
vanhan lain puitteissa vain yksi kansalainen on vienyt oikaisupyynnön
käräjäoikeuteen. Riskit huomioiden kukaan ei valittanut vastineista. Sen sijaan Julkisen sanan neuvostoon tulevista kanteluista liki neljännes koskee juuri oikaisua tai vastinetta.
Olen sitä keinoa itsekin kokeillut, ja kuullut olevani väärässä, joten varmaan olen
nytkin. Silti päätösten perusteluita lukiessa syntyy vaikutelma, että ongelmat
ovat JSN:ssa, eivät hylätyissä kanteluissa."
Kirjoitus jatkui, ja saivarteluun
taipuvaisen Uimosen näkökulmasta ei riittävän eksaktisti:
"Tarkastelujaksolla 2011-2012 JSN ei ole kertaakaan velvoittanut
kantelijan oman vastineen julkaisuun."
Tähän
pitää palata myöhemmin ja tarkemmin, mutta pysytään nyt Uimosen omalaatuisessa vastauksessa. Uimonen kirjoittaa, ettei JSN ole velvoittanut, koska sillä ei ole ”kaipaamiani valtuuksia”.
Totta
kai on. Ne on määritelty JSN:n perussopimuksen pykälissä toimivalta 2 §, seuraamukset 4 § ja sopimuksen sitovuus 25 §. JSN myös tähdentää, että perussopimuksen ovat allekirjoittaneet useimmat suomalaiset tiedotusvälineet, joten Uimoselta kokonaan unohtuneet valtuudet ulottuvat laajalle kotimaiseen mediakenttään.
Totuudesta poikkeavaa väitettään
Uimonen perustelee näin: ”JSN ei voi pakottaa päätoimittajaa julkaisemaan
vastinetta eikä omaa kannanottoa” (HS 6.5.2012).
En tiedä mistä Uimonen on
keksinyt ”pakon”, mutta kerroin jo aiemmin, ettei edes oikeusviranomaisilla ole
pakkokeinoja vastineoikeutta koskevissa riidoissa. Lisäksi kerroin, että JSN
voi velvoittaa vastineen julkituloon. JSN:n omassa harkinnassa tietysti on,
sisältääkö "viipymättä ja ilman välittömiä kommenteja" julkaistava seuraamus vastineen kokonaisuudessaan vai
joiltakin osin - ja tietysti JSN:n päätösperustelujen kera.
Uimonen poikkeaa totuudesta myös
toisessa perustelussaan:
”Julkisuuslaki antaa nimittäin
päätoimittajalle oikeuden päättää, mitä hänen johtamassaan välineessä
julkaistaan.”
Mikään lainsäädäntö ei rajoita
päätoimittajan tai muun kansalaisen sopimusoikeutta. Tämä koskee myös
osallistumista JSN:n perussopimukseen, jossa julkaisuvelvoite on määritelty seuraamus.
Eri asia sitten on, että sopimuksia
voi rikkoa, mikäli päätoimittaja pitää JSN:n päätöstä huonona.
Jos edes toinen Uimosen
perusteluista olisi totta, JSN ei olisi median itsesäätelyelin.
Se olisi Riston blogi.
Ja jos Uimosen kolmas perustelu on
totta, JSN ei ole sopiva taho säätelemään mitään toimintaa, jossa panoksena ovat yksityisten kansalaisten perusoikeudet. Uimonen kirjoittaa:
”Journalistin ohjeet ja JSN:n
periaatelausuma vastineesta eivät puolestaan velvoita päätoimittajaa vastaamaan
oman kannanoton julkaisemista pyytäneelle, jos hän katsoo, ettei tälle ole
syntynyt oikeutta vastata häntä koskeviin väitteisiin.”
Ainoastaan laki sananvapaudesta
velvoittaa vastaamaan, viikon kuluessa ja kirjallisesti, jos niin pyydetään (3. luku, 8§ -
11§).
Tutustuin Uimosen yllykkeestä eri
alojen ammatillis-eettisiin ohjeisiin. Niitä on monia.
Useimmat vaativat ammatinharjoittajilta
oikeudenmukaisuutta. Lakimiesten ohje ei mainitse lainkuuliaisuutta erikseen,
koska pitävät sitä kai itsestään selvyytenä. Opettajien ja tutkijoiden ohje
mainitsee varmuuden vuoksi molemmat.
Mikään ohje ei lupaa valvoa
kaikkien lakien noudattamista. Se kuuluu viranomaisille ja valppaille
kansalaisille. Mutta journalistin ohje on ainoa, joka yksilöi tietyn lainkohdan
ja ilmoittaa omana ”periaatteenaan”, ettei sitä tarvitse noudattaa.
P.S.
Ilmeisesti Journalistin ohje on myös ainoa ammatillinen
ohjesääntö, jonka kirjoittajia oikeusministeriö tukee taloudellisesti. Miksi
ihmeessä, kun ottaa huomioon JSN:n em. ”periaatteet”?
Kysymys
on suunnattu ennen kaikkea oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Sami
Manniselle. Kävin hänen kanssaan eilen hyvän puhelinkeskustelun. Selvästi terävä
ja lukenut mies.
Yksi
asia kuitenkin jäi vaivaamaan. Toistiko Manninen minulle Uimosen älyttömyyksiä
sellaisenaan, koska mieluummin provosoi toisten mielipiteitä kuin esittää
omiaan? Vai siksi, että viranomainen on taas kahvilla?
Toivottavasti
Manninen vastaa, ainakin tämä blogi-merkintä on välitetty perille.
Vastauksen pohjaksi korostan,
että ymmärrän lainsäädännön katveita täydentävien ammatillisten käytäntöjen
tarpeen, ja sen, miten ne estävät yhteiskuntaa juridisoitumasta liiaksi.
Oikeusministeri Tuija Brax puhui tästä selkeästi JSN:n vuosijuhlassa 2008.
Sitä en ymmärrä, että
oikeusministeriö alan vastustuksesta huolimatta punnitsee lain kolmannessa luvussa
yksityisen kansalaisen perusoikeutta (sananvapaus) ja yritystoiminnan
taloudellista etua (vastinepyynnöt maksavat aikaa ja vaivaa) toisiaan vasten,
ja toteaa perusoikeuden arvokkaammaksi. Ja sen jälkeen kantaa rahaa vastakkaista tulkintaa ajavalle mediateollisuudella, jolla on varaa maksaa omat poliittiset
projektinsa itse.
Kuulostaa piiloyritystuelta, johon
pitäisi löytyä laki tai edes viranomaisohje.
Vastaus JSN:n puheenjohtajalle on tänään 10.5.2012 luettavissa myös Helsingin Sanomista ja lehden digi-arkistosta:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Julkisen+sanan+neuvosto+voi+velvoittaa+vastineenjulkituloon/HS20120510SI1MP01hnd?free=putte%20wilhelmsson&date=20120410&advancedSearch=&depa=Mielipide