”Lakihanke on pettymys”, päivitti europarlamentaarikko Jussi
Halla-aho, ps, FB-sivullaan 27.1.2016. Päivittelyn aihe on sisäministeriössä
valmisteltava ulkomaalaislain muutos, jonka tavoitteena on tiukentaa
perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.
Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnolle viime keskiviikkona.
Kuten tavallista, Jussille on taas sattunut pykälien
tulkinnassa joukko virheitä. Korjaan ne tässä.
Jussi: ”Direktiivin
puitteissa olisi mahdollisuus edellyttää perheenyhdistäjältä kahden vuoden
maassaoleskeluaikaa ennen hakemuksen vireillepanoa. Asumisaikavaatimus on
käytössä lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Tanskassa ja Norjassa, jotka
eivät ole perheenyhdistämisdirektiivin piirissä, karenssi on kolme ja neljä
vuotta.”
Pääsääntöisesti jäsenvaltiot eivät vaadi perheenkokoajalta
asumisaikaa jäsenvaltiossa perheenyhdistämisen edellytyksenä, eikä mikään
EU-maa vaadi sitä turvapaikan saajilta. Kuitenkin mm. Latvia, Liettua, Tshekki
ja Itävalta vaativat toissijaista suojelua saavilta 15–24 kuukautta asumisaikaa
ennen oikeutta perheenyhdistämiseen.
Asumisaikavaatimus voi kuitenkin tulla voimaan, jos
oleskeluluvan saaja ei tee perheenyhdistämishakemusta tietyn aikarajan
puitteissa oleskeluluvan saamisesta. Tavallisin pituus aikarajalle on 3
kuukautta. Belgiassa ja Norjassa (joka ei ole EU-jäsen) perheenyhdistämishakemus
tulisi jättää 12 kuukautta perheenkokoajan oleskeluluvan myönnyttyä ja Virossa,
Unkarissa ja Puolassa vastaava aikaraja on 6 kuukautta
Jussi: ”Direktiivin
puitteissa olisi mahdollista edellyttää ulkomailta perheperusteella muuttavalta
puolisolta alkeellista suomen kielen taitoa. Tämä vaatimus on käytössä ainakin
Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.”
Ja tässä ei siis puhuta perheenyhdistämisen ehdosta, vaan ehdosta,
jonka nojalla maassa jo viisi vuotta perheenyhdistämisen perusteella asuneen
puolison väliaikainen oleskelulupa voidaan muuttaa pysyväksi oleskeluluvaksi.
Suomen kanta on se, ettei väliaikaisen oleskeluluvan perumiselle tarvita
erillistä kielitaitoehtoa, jos toimeentuloehto täyttyy, eikä perheenyhdistäjän puolisosta
ole yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Käytännössä esimerkiksi Saksa toimii aivan samoin, ja ottaa lisäksi huomioon inhimilliset tekijät: oleskelulupaa ei Saksassa
peruta reputetun kielikokeen takia, jos reputtaja ei ole sosiaaliturvan asiakas, ja jos ”muut syyt” tukevat luvan myöntämistä.
Jussi: ”Huhtikuusta
alkaen toissijaista suojelua saaneilla ei Ruotsissa ole lainkaan oikeutta
perheenyhdistämiseen.”
Kyllä oikeus yhä on, jos toimeentuloedellytys täyttyy vuoden oleskelun jälkeen. Suomessa vastaavaa määräaikaa ei ole ollut tarkoitus asettaa. Käytännössä se lieneekin merkityksetön, sillä harva turvapaikanhakija kykenee ylittämään kovat tulorajat heti oleskeluluvan saatuaan.
Jussi: ”Hallituksen
esittämien ’kiristysten’ jälkeenkin Suomessa on Länsi-Euroopan liberaalein
perheenyhdistämislainsäädäntö.”
No ehkä olisikin, jos europarlamentaarikon käsitykset muiden
maiden lainsäädännöstä pitäisivät paikkansa. Kun näin ei kuitenkaan ole, Suomi
sai viime vuonna sijan 9 Migrant Integration Policy Indexin (Mipex) arviossa,
jossa vertailtiin perheenyhdistämisen helppoutta EU- maissa ja muissa
kehittyneissä teollisuusmaissa. Yleisessä maahanmuuttoa tukevan politiikan
vertailussa Suomi putoaa pari pykälää sijalle 11. Jos lain valmistelu etenee
lakimuutoksiksi asti, kumpikaan sijoitus tuskin muuttuu, sillä esityksen
sisältö seuraa varsin yhtenäistä kansainvälistä trendiä.
Täällä minä yhä kirjoitan omalla nimelläni, tosin harvakseen, ja reiluuden vuoksi sama sääntö koskee kaikkia. Ja tässä yksi esimerkki siitä, miksi ”anonyymejä” kommentteja ei kannata julkaista edes siinä tapauksessa, että sävy on aivan asiallinen. Jostain syystä tekniikka ei suostu siirtämään tätä blogi-sivulle, joten siteeraan tekstin kokonaisuudessaan.
VastaaPoistaAnonyymi kysyy: ”Mihin perustuu väitteesi Saksasta?”
Minä vastaan: Et sitten kysynyt Jussilta, että mihin hänen väitteensä perustuu? Miksi et?
Tieto kielikokeista ja muusta Saksan maahanmuuttopolitiikasta löytyy kattavimmin Saksan viranomaisilta http://www.bamf.de/EN/Startseite/startseite-node.html
Voit myös käyttää sivustoa http://mediendienst-integration.de/, joka sisältää journalisteille tiivistettyä perustietoa.
Anonyymi kirjoittaa: ”Saksallahan nämä kielitestit ovat olleet voimassa ja esimerkiksi tässä asiasta kerrotaan.
http://yle.fi/uutiset/saksa_kiristaa_turvapaikkasaadoksia_algeria_marokko_ja_tunisia_julistetaan_turvallisiksi/8632988”
Minä vastaan: Ja tuossa linkissä ei siis ole kielitesteistä sanaakaan.
Anonyymi kirjoittaa: ”Jos totta puhutaan niin ainoa väite joka ehkä ei pidä paikkaansa on tuo asumisaikavaatimus. Kaikki muut on tarkistettavissa olevia ja paikkaansa pitäviä.”
Minä vastaan: Olen tarkistanut nuo kaikki. Oletko sinä? Yksikään ei pitänyt paikkaansa.
Anonyymi kirjoittaa: ”Ruotsin tilanne muuttuu juuri sellaiseksi joksi Halla-aho sen sanookin muuttuvan.”
Minä vastaan: Ei muutu. Jussi kertoo tse sepittämänsä tiedon. Oikea tieto olisi ollut Ruotsin maahanmuuttoviranomaisten nettisivun lisäksi siinä lakiesityksessä, jota Jussi on kommentoivinaan. Jussi ei joko ymmärrä lukemaansa tai valehtelee, koska ei usko, että kukaan hänen kannattajistaan viitsii kyseistä lakiesitystä itse lukea. Ainoa missä Jussi on oikeassa, taitaakin olla juuri tuo usko kannattajien tietämättömyyteen. Et sinäkään sitä lukenut, Anonyymi.