Aikamme ajattelijoita: Europarlamentaarikko kertoo iltasadun

”Lakihanke on pettymys”, päivitti europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, ps, FB-sivullaan 27.1.2016. Päivittelyn aihe on sisäministeriössä valmisteltava ulkomaalaislain muutos, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnolle viime keskiviikkona.

Kuten tavallista, Jussille on taas sattunut pykälien tulkinnassa joukko virheitä. Korjaan ne tässä.

Jussi: ”Direktiivin puitteissa olisi mahdollisuus edellyttää perheenyhdistäjältä kahden vuoden maassaoleskeluaikaa ennen hakemuksen vireillepanoa. Asumisaikavaatimus on käytössä lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Tanskassa ja Norjassa, jotka eivät ole perheenyhdistämisdirektiivin piirissä, karenssi on kolme ja neljä vuotta.”

Pääsääntöisesti jäsenvaltiot eivät vaadi perheenkokoajalta asumisaikaa jäsenvaltiossa perheenyhdistämisen edellytyksenä, eikä mikään EU-maa vaadi sitä turvapaikan saajilta. Kuitenkin mm. Latvia, Liettua, Tshekki ja Itävalta vaativat toissijaista suojelua saavilta 15–24 kuukautta asumisaikaa ennen oikeutta perheenyhdistämiseen.

Asumisaikavaatimus voi kuitenkin tulla voimaan, jos oleskeluluvan saaja ei tee perheenyhdistämishakemusta tietyn aikarajan puitteissa oleskeluluvan saamisesta. Tavallisin pituus aikarajalle on 3 kuukautta. Belgiassa ja Norjassa (joka ei ole EU-jäsen) perheenyhdistämishakemus tulisi jättää 12 kuukautta perheenkokoajan oleskeluluvan myönnyttyä ja Virossa, Unkarissa ja Puolassa vastaava aikaraja on 6 kuukautta

Jussi: ”Direktiivin puitteissa olisi mahdollista edellyttää ulkomailta perheperusteella muuttavalta puolisolta alkeellista suomen kielen taitoa. Tämä vaatimus on käytössä ainakin Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.”

Ja tässä ei siis puhuta perheenyhdistämisen ehdosta, vaan ehdosta, jonka nojalla maassa jo viisi vuotta perheenyhdistämisen perusteella asuneen puolison väliaikainen oleskelulupa voidaan muuttaa pysyväksi oleskeluluvaksi. Suomen kanta on se, ettei väliaikaisen oleskeluluvan perumiselle tarvita erillistä kielitaitoehtoa, jos toimeentuloehto täyttyy, eikä perheenyhdistäjän puolisosta ole yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Käytännössä esimerkiksi Saksa toimii aivan samoin, ja ottaa lisäksi huomioon inhimilliset tekijät: oleskelulupaa ei Saksassa peruta reputetun kielikokeen takia, jos reputtaja ei ole sosiaaliturvan asiakas, ja jos ”muut syyt” tukevat luvan myöntämistä.

Jussi: ”Huhtikuusta alkaen toissijaista suojelua saaneilla ei Ruotsissa ole lainkaan oikeutta perheenyhdistämiseen.”

Kyllä oikeus yhä on, jos toimeentuloedellytys täyttyy vuoden oleskelun jälkeen. Suomessa vastaavaa määräaikaa ei ole ollut tarkoitus asettaa. Käytännössä se lieneekin merkityksetön, sillä harva turvapaikanhakija kykenee ylittämään kovat tulorajat heti oleskeluluvan saatuaan.

Jussi: ”Hallituksen esittämien ’kiristysten’ jälkeenkin Suomessa on Länsi-Euroopan liberaalein perheenyhdistämislainsäädäntö.”

No ehkä olisikin, jos europarlamentaarikon käsitykset muiden maiden lainsäädännöstä pitäisivät paikkansa. Kun näin ei kuitenkaan ole, Suomi sai viime vuonna sijan 9 Migrant Integration Policy Indexin (Mipex) arviossa, jossa vertailtiin perheenyhdistämisen helppoutta EU- maissa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Yleisessä maahanmuuttoa tukevan politiikan vertailussa Suomi putoaa pari pykälää sijalle 11. Jos lain valmistelu etenee lakimuutoksiksi asti, kumpikaan sijoitus tuskin muuttuu, sillä esityksen sisältö seuraa varsin yhtenäistä kansainvälistä trendiä.