Tietovisa: arvaa uutinen! Kilpailun tarkoituksena on
arvata, mitä toimittajan kirjoittama uutisotsikko tarkoittaa. Valitse
vaihtoehdoista se, joka mielestäsi on lähinnä oikeaa.
”Vihreät
vastustavat entistä vapaampaa kouluvalintaa, mutta hyödyntävät sitä
käytännössä.” HS 3.2.2015, A 10.
A) Vihreät vastustavat kouluvalintaa, joka
nyt on vapaampaa kuin ennen.
B) Vihreät
vastustavat kouluvalintaa, joka ennen oli vapaampaa kuin nyt.
C) Vihreät
vastustavat kouluvalinnan vapauttamista nykyisestä.
D) Vihreät
kannattavat yläasteen koulujen erilaisia opetusohjelmia, joista voi valita
kiinnostavimman, mutta suosittavat ala-asteelle oman koulupiirin koulua.
E) Tietovisan
kysymys on kompakysymys. Lapsen koulun vaihtamiselle ei nykyisin ole kovin
kummoisia lainsäädännöllisiä esteitä, jos sen uskoo parantavan lapsen matikan
numeroa tai jos rehtoria on syytä luulla kommunistiksi, ja vaikea on myöskään
kuvitella, että lainsäädäntöön pystyttäisiin tulevaisuudessa kirjoittamaan
jokin kannuste, jolla muun kuin oman koulupiirin koulun valitseminen lähtisi
nousuun nykytasosta (Turussa 40 % oppilaista käy muuta kuin asuinalueen mukaisen koulupiirin koulua).
F) Jos toimittaja
opettelisi demonstratiivipronominin partitiivin selkeän käytön, niin tuosta voisi
jotain ymmärtääkin.
Oikea vastaus on F.
Hesarin jutusta on vaikea edes arvata, mitä kouluvalinta ylipäänsä on. Tuntuu, ettei toimittaja ainakaan tiedä. Tässä vähän taustaa ilman vitsin yritystä: Lainsäädännön avulla hallinnoitu, valtiovallan vahvistamiin koulupiireihin perustuva oppilaiden sijoittaminen peruskouluihin on 1990-luvulta alkaen muuttunut kunnan väljästi määritellyksi velvollisuudeksi osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle lyhyen ja turvallisen matkan päässä sijaitseva lähikoulu. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus pyytää sijoittamista myös muuhun kouluun, mikäli tämä koulu ei tule täyteen sen oman alueensa oppilaista. Lisäksi eri kouluissa on taide- tai tiedeaineisiin painottuvia erikoistuneita luokkia, joihin valitaan oppilaat laajemmalta alueelta soveltuvuuskokeen perusteella.
VastaaPoistaHS:n graafinen esitys painotettujen aineiden valinnasta eri puolueiden kannattajapiireissä kuvaa juuri tätä jälkimmäistä mahdollisuutta. Esityksestä käy ilmi, että mahdollisuutta hyödyntävät puolueet ovat samoja, joilla on korkeampi kannatus keskimäärin paremmin koulutettujen kansalaisten parissa.
Tämän voi johtaa sosio-ekonomisesti yhä eristyneempiin kansalaisryhmiin, joissa koulutusaste on ikään kuin periytyvää. Pahempana vaihtoehtona silti pidetään, että muutamien painotettuja aineita tarjoavien koulujen lisäksi myös asuinalueet eriytyisivät. Se olisi mahdollinen seuraus, mikäli ainoa tapa valita toinen koulu olisi toiselle alueelle muuttaminen. "On hyvä, että ala-asteella mennään lähimpään kouluun ihan koulumatkankin takia, mutta yläasteen painotuksia on hyvä saada valita. Jos sitä rajoitettaisiin, varakkaat voisivat helpommin valita asuinalueen koulun mukaan, jolloin asuinalueet eriytyisivät entistä enemmän", kuten vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto tähdentää HS:n jutussa.