 |
| Kuvan henkilö väittää olevansa 17 v. vaikka leuka ja sixpack ovat vähintään 25-vuotiaan. Pitäisikö laittaa ikämääritykseen, jos vaikka niitä lapsilisiä tuli maksettua Packalenin perheelle liian pitkään? |
Jussi Halla-aho linkitti tänään sivulleen Iltalehden
lainauksen Kalevan jutusta, jonka mukaan ”valtaosa Suomessa iänmääritykseen
joutuneista turvapaikanhakijoista on osoittautunut täysi-ikäisiksi”.
Kiertoreitti tiedon äärelle, ja vielä sekin että tieto on
kyllä aikaa vanhaa ja ennen julkaistua, kertoo ainakin sen ettei aiheeseen
hirveästi perehdytty. Kerrataan kuitenkin, mitä linkissä lukee:
”Viime vuonna
tehdyissä tutkimuksissa 70 prosenttia tutkituista oli täysi-ikäisiä, kertoo
oikeushammaslääkäri Vivian Visnapuu lehdelle… Suomessa tehdään
oikeushammaslääketieteellisiä tutkimuksia turvapaikanhakijoille, joiden
alaikäisyyttä viranomaiset epäilevät. Alaikäisyydellä on merkitystä muun muassa
siihen, millaisia palveluita turvapaikanhakijalle annetaan…Tänä vuonna tehty jo
noin sata oikeushammaslääketieteellistä iänmääritystä, kun niitä koko viime
vuoden aikana tehtiin 156.”
Ja näin Jussi kommentoi FB-sivullaan:
”Juttua on syytä
hiukan täsmentää. Ensinnäkin lääketieteellinen ikätestaus tehdään vain
henkilöille, jotka selvästi vaikuttavat ilmoittamaansa vanhemmalta. Koska
suurin osa alaikäisistä ja ’alaikäisistä’ ilmoittaa olevansa 17-vuotiaita, ja
koska 17-vuotias ja 18-vuotias näyttävät jokseenkin samalta, on todennäköistä,
että niiden joukossa, joita ei edes testata, on runsaasti täysi-ikäisiä. Toiseksi
ikätestit eivät anna tarkkoja tuloksia. Tämän vuoksi niissä on huomattava
turvamarginaali hakijan eduksi. Jos henkilö sanoo olevansa 17-vuotias, ja testi
vihjaa hänen olevan 18- tai 19-vuotias, hänen oma sanansa voittaa.”
Koska Jussilla on taas vaikeuksia koska-sanan käytössä (alistuskonjunktio
ilmaisee päälauseen tapahtuman johtuvan sivulauseen tapahtumasta eikä siitä,
että Jussista nyt vain tuntuu näin), luvattua ”täsmennystä” ei tule. Edes
hiukan. Tulee sekava vihjaus, että turvapaikanhakijan vilpitön tietämättömyys omasta
iästä johtaa joihinkin etuihin, joiden vuoksi vilpilliset hakijat yksinkertaisesti
valehtelevat olevan 17 vaikka olisivat jo 18. Ei johda.
Minä täsmennän. Ikään kuin esimerkiksi, jotta kaikki nyt
tietäisivät, mitä täsmentäminen tarkoittaa.
Toisin kuin eräät turvapaikanhakijat saattavat luulla ja nähtävästi
kaikki Jussin FB-sivun kommentoijat kuvittelevat, alaikäisyys ei ole pikakaista
oleskelulupaan.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alaikäisinä maahan
tulleiden – mukaan lukien ne ikämäärityksen läpäisseet - turvapaikkahakemusten
hyväksymisprosentti oli 63. Se on toki 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin
kaikkien hakemusten hyväksymisprosentti viime vuonna, mutta ero alkaa näyttää
todella pieneltä kun tarkastelee lähtömaita: alaikäiset hakijat tulevat
tyypillisesti todellisista kriisimaista, aikuisten kohdalla lähtömaiden hajonta
on suurempi.
Jussin mainitsema 17-vuotias ei siis saa käytännössä mitään
etua 18-vuotiaaseen verrattuna, mitä tulee hakemuksen käsittelyn. Ja vielä
huonommalta näyttää, jos alaikäisen edun uskotaan olevan taloudellinen. 16-17
-vuotias saa tukiasuntolassa ruoan, majoituksen ja käyttörahan 41 €/kk. Sen
sijaan täysi-ikäinen saa ruoan ja majoituksen kanssa vastaanottorahan 92 €/kk,
tai ilman ruokaa ja majoitusta 316 €/kk. Joten jos nuo ikämääritykset
lopetettaisiin, niin välitön etu olisi kai suomalaisen veronmaksajan? Hän kun
säästäisi testikustannusten lisäksi vielä turvapaikanhakijan päivärahoissa.
Kolmas Jussin uumoilema etu olisi sitten kai perheen
yhdistäminen. Jussi esimerkiksi saattaa luulla, ”17-vuotias” saa automaattisesti Suomeen ainakin äitinsä ja isänsä, ehkä sisaruksia? Siinä tapauksessa sekä ”17-vuotiasta”
että Jussia odottaa ullatus.
Kun hakemusten käsittelyajat ovat venyneet runsaasta vuodesta
kahteen vuoteen, niin 15-vuotiaskin joutuu jännittämään, että näkeekö perhettään
enää ikinä muutoin kuin hakemuksen perumalla. Ja jos näkee, niin sekään ole
mikään iso virta suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa:
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oleskelulupia on
myönnetty perusteella ”kv-suojelua saaneen huoltaja” yhteensä kolme (3)
kappaletta.
Kirjoituksessa todetaan, että ''alaikäisyys ei ole pikakaista oleskelulupaan''. On kieltämättä totta, että turvapaikan myöntämiseen ei vaikuta henkilön ikä. Ero alaikäisen ja täysi-ikäisen välillä on kuitenkin valtava - vaikka alaikäinen ei saisi turvapaikkaa, häntä ei voida palauttaa lähtömaahan jos häntä ei ole siellä kukaan vastaanottamassa (= jos henkilön vanhemmista ei ole tietoa). Eli käytännössä alaikäinen saa aina jäädä maahan ja oleskelulupa heltiää, vaikka oikeutta kansainväliseen suojeluun ei olisi.
VastaaPoistaTuo on aika yleinen väärinkäsitys, jonka taustalla lienee sierraleonelaisten juniorijalkapalloilijoiden jääminen Suomeen v. 2004.
PoistaOlivat muistaakseni 15-vuotiaita, kun jättivät turvapaikkahakemuksen, eikä viranomainen tosiaan yrityksistä huolimatta tavoittanut heidän omaisiaan. Maassa käydyn sodan huomioiden pojat saivat väliaikaisia oleskelulupia laissa mainitun ”lapsen edun” nojalla. Perusteluissa olivat mukana myös hakemusten käsittelyaikana syntyneet ”siteet Suomeen”.
Tässä siis noudatettiin viranomaisen harkintaa, johon em. syiden lisäksi vaikuttivat ”henkilökohtaiset ja inhimilliset syyt”. Mitään sitovaa juridista estettä ei poikien palauttamiselle ollut.
Ulkomaalaislaki ei erottele täysi-ikäisen ja alaikäisen palauttamista, eikä vaadi omaisia lentokentälle lapsia vastaanottamaan. Jos lapsi on kuitenkin nuori, ja häneen sovelletaan ”lapsen etua”, niin toki vastaanottajaksi kelpaa Dublin tapauksissa toisen EU-maan viranomainen tai lähtömaan viranomainen. Jälkimmäisen tavoittaminen on toki vaikeampaa, mutta katsoin tuosta juuri, että kyllä esim Irakissakin on lastensuojeluvirasto.
Eikä ”lapsen edulla” ole tietenkään mitään merkitystä Jussin mainitsemien ”17-vuotiaiden” kohdalla, jotka 1) täyttävät 18 ennen kuin heidän asiansa on käsitelty ja jotka 2) olisivat oikeinakin 16-17 –vuotiaina jo siinä iässä, että saman ikäinen suomalaislapsi voitaisiin jo vapauttaa huoltajan vastuusta.
Sitten on tietysti vielä tämäkin: jos alaikäisen omaisia tai huoltajaa ei tavoiteta lähtömaasta, niin ei ole myöskään perheenkokoajaa, jonka voisi anoa perheenyhdistämistä. Eli aika harvoin taitaisi olla oikean alaikäisen tai edes sellaiseksi tekeytyvän oma etu, ettei viranomaiselle kerrota omista perheenjäsenistä jo ensimmäistä hakemusta jätettäessä…
Kaleva oikoo mahdollisia väärinkäsityksiä:
VastaaPoista”Kuten tekstissä kerrotaan, viime vuonna oikeushammaslääketieteelliset tutkimukset tehtiin 156 turvapaikanhakijalle. Heistä 70 prosenttia osoittautui täysi-ikäiseksi. Maahanmuuttoviraston mukaan 3 024 alaikäistä haki turvapaikkaa Suomesta viime vuonna. Oikeushammaslääketieteellisiin tutkimuksiin lähetettävien määrä on siten vain hyvin pieni osa kaikista maahan saapuvista alaikäisistä turvapaikanhakijoista.”
http://www.kaleva.fi/oikaisut/oikaisu-uutiseen-joka-kasitteli-turvapaikanhakijoiden-ikatestausta/725199/