”Minusta tuntuu, että tässä keskustelussa on sellaisia
aukkoja, joita on hyvä valaista.” Merja Ylä-Anttila, MTV-uutisten vastaava päätoimittaja YLE:n uutisille.
Yleensä aukot kai paikataan, mutta sikäli osuva kielikuvan
käyttö, että omallakin uralla olen jopa kahdesti joutunut keskustelemaan
päätoimittajan kanssa, jota noin selän takana olen saattanut kuvata sillä
aukolla jonne ei päivä paista.
Muutoin olen sitä mieltä, että Päätoimittajayhdistyksen (PTY)
julkinen kannanotto vie YLE:n Sipilä-uutisoinnista alkaneen keskustelun pahasti
harhaan: "Päätoimittajien yhdistys painottaa, että päätoimittajan tekemät
uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen
palveluksessa olevien sananvapautta. Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan
kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta."
Työnantajan määräysvalta on kirjattu työsopimuslain
ensimmäiseen ja kolmanteen lukuun. Yhdistyksen painottama sananvapaus on puolestaan
perustuslaillinen oikeus, joka 2. luvun 12 pykälän mukaan sisältää jokaisen
oikeuden ”vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä”.
Journalistin ohjeissa yleisön oikeus saada tietää on
tulkittu yksittäisen toimittaja velvollisuudeksi ”torjua painostus tai houkuttelu,
jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä”. Lisäksi
toimittajalle on ohjeisiin kirjattu ”mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka
ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa”.
Laki tai ohje ei erikseen kerro, miten toimia jos painostus
tulee suoraan esimieheltä tai esimiehen välityksellä. Mutta jos esimies näyttää
toimivan enemmän omaa etuaan ja ajatusmaailmansa kuin alaisiaan tai yleisön
oikeutta tukien, niin YLE:sta eronneiden toimittajien ratkaisu näyttää
johdonmukaisemmalta kuin PTY:n julkinen kannanotto.
Jos julkaisu oli tahallinen harhautus, niin sekin olisi
jotenkin vähemmän noloa kuin päätoimittajien kollektiivinen väärinkäsitys journalismin
ja yleisön tai YLE:n ja yle-veroa maksavien kansalaisten suhteesta. Itse asiassa samasta väärinkäsityksestä
näki merkkejä jo viime joulukuussa, kun sanomalehtien pääkirjoitusten teemaksi
nostettiin työntekijän lojaalisuus johtoa kohtaan. Ikään kuin se olisi jokin
hyve. Ei kuulkaa, ”hyve” on johdon lojaalisuus työntekijöitä kohtaa, koska
siitä ei määrätä mitään työehtosopimuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti