Perussuomalaisten kunnan(vara)valtuutettujen rikosepäilyistä
on ”valtamediassa” tehtailtu vajaan kahden istuntokauden aikana
"tuhansia" nettiuutisia, valittaa tamperelainen kunnanvaltuutettu Heikki
Luoto, ps, FB-kommentissaan. Jos tuo on totta, niin pitää olla aika lujassa
perussuomalaisessa uskossa, jos ei tässä näe muuta ongelmaa kuin lehdistön
vinoutuman.
Mietitään tätä vähän numeroina:
Suomessa on 313 kuntaa, asukasluvun mukaisen valtuuston
keskimääräinen koko on 32. Valtuutettuja on yhteensä eri kunnissa noin
10 000, heistä reilut 1000 perussuomalaisia. Plus ne varajäsenet. Valtuutettujen
keski-ikä on sen verran muuta väestöä korkeampia, että nuorin ehti syksyllä täyttää
23 vuotta (Vihdin Antti Hyytiäinen, kok) ja vanhin löytämäni 72 (Turun Mikael
Miikkola, ps). Tässä ikäryhmässä suomalaisia epäillään rikoksista noin 80 000
kertaa vuodessa, mikä on hieman alle puolet kaikkiin suomalaisiin kohdistuvista
epäilyistä.
Periaatteessa rikoksesta epäiltyjä perussuomalaisia
valtuutettuja voisi siis olla jopa toista kymmentä, eivätkä he silti olisi muita
kansalaisia epärehellisempiä. Mutta miten toista kymmentä epäilyä muuttuu tuhansiksi
valtamedian nettiuutisiksi? Ja paljonko on ”tuhansia” ja mikä on ”valtamedia”?
No, sovitaan, että ”tuhansia” on vähintään 3000 ja enintään
9000. Ja jotta Heikki saisi kaikki mahdollisuudet olla oikeassa, sovitaan myös,
että jokainen Tampereen kirjaston lukusaliin tuleva sanomalehti on ”valtamedia”
(n. 90), vaikka niillä ei edes olisi Luodon mainitsemia nettisivuja. Päälle
tietysti Yle paikallistoimituksineen sekä Maikkari, Uusi Suomi ja SK. Tai
miksei Seiskakin? Lopuksi sovitaan, että jokainen media teki jokaisesta epäillyksi
joutuneesta perussuomalaisesta kuntatason luottamushenkilöstä vähintään 3 juttua: epäily, tutkinta,
oikeudenpäätös.
Näillä ehdoilla päästään luontevasti Heikki Luodon
väittämiin lukuihin ilman, että perussuomalaiset näyttäisivät muita kansalaisia
rikollisemmilta. Juttumäärät olisivat sovitun haitarin puolivälistä.
Valitettavasti koko laskelma kuitenkin romahtaa nopeasti, jos käy ilmi, että Sastamalan
Alueviesti uutisoi juupajokelaisen
perussuomalaisen näpistämistä irtokarkeista vain kerran. Tai jos pudasjärvellä
ilmestyvä Iijoki-seutu unohti
kokonaan kihniöläisen perussuomalaisen haitan viranomaiselle valomerkin
jälkeen.
Mitä pitemmälle ja useammin todellisuus eroaa laskelmalle
annetuista ehdoista, sitä pahemmalta kuntatyötä tekevien perussuomalaisten
tilanne näyttää, jos heidän rikollisuusasteensa mittarina joutuu käyttämään Luodon
laskemia ”tuhansia” nettiuutisia. Itse asiassa google-haku ”perussuomalainen + rikosepäily”,
tuottaa sekin vain 7000 osumaa, joista monet kyllä kertovat rikoksista mutta perussuomalaisten kohdalla lähinnä "somekohuista". Joukosta nousee esiin Oulun varavaltuutettu Tynkkynen, perässä Viitasaaren valtuustossa
harvakseen näyttäytyvä Hakkarainen, kolmantena Kiemunki, jonka nykyinen rooli Pirkanmaan kunnalliselämässä jäi tosin minulle vähän epäselväksi. Useita osumia saanut Mäntylä
pitää sivuuttaa, koska ex-ministeri erosi luottamustehtävästä Sallan kunnassa jo ennen kuin petosepäily tuli ilmi - ja varavaltuutettu Sademies oli jo erotettu valtuustoryhmästä, kun viimeksi istui käräjiä. Ehkä Luoto voisi jatkaa lista, kun kerran on asiaan perehtynyt?
Sitä odotellessa johtopäätös on yksiselitteinen: Heikki Luodon
mustamaalaus menee kohteesta ohi (”valtamedia”), mutta osuu ikävästi sivullisiin
perussuomalaisiin luottamushenkilöihin. Epätieteellisen tarkastelun nojalla he
näyttäisivät olevan keskimäärin äänestäjiään nuhteettomampia, kuten uutisointi heijastaa, ja kuten kuntien
asioista päättäviltä toivookin. Paitsi tietysti Heikki Luoto Tampereelta, jota
voi todennäköisin syin epäillä perussuomalaisesta uhriutumisesta, ”median vika”
-selittelystä puolueen kansansuosion huvetessa ja numerolukutaidottomuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti