”Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus on päättänyt EK:n
uudesta suunnasta”, kertoo EK:n tuore tiedote: ”Tavoitteena on nostaa Suomi
yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. Tämä edellyttää
laajaa uudistumista ja muutosmyönteisyyttä maassamme. Esimerkiksi kilpailukykyä
mittaavan IMD-indeksin mukaan Suomi on pudonnut selvästi muiden Pohjoismaiden
tasolta (Ruotsi 5, Tanska 6, Norja 9 ja Suomi 20).”
Työmarkkinoihin EK on jo päättänyt vaikuttaa
sääntömuutoksella, jonka myötä Suomessa ei enää tehtäisi keskitettyjä
palkkaratkaisuja, minkä lisäksi mielessä näyttäisi olevan hallituksen ja EU:n
päättävien elimien lobbaaminen mm. kauppapolitiikan ja yritys- ja
kilpailulainsäädännön osalta.
"Putoaminen" ei ehkä ole täsmällisin termi sille, että Suomen sijoitus on pysynyt viime vuodet tässä nimenomaisessa rankissä samana, mutta toisaalta - ero Ruotsiin on jopa kasvanut. IMD:n indeksisijoituksen parantamiselle on kuitenkin monia
vaihtoehtoja, ei vain yhtä keinoa, käy ilmi EK:n viittaamasta raportista. Esim. Qatarin rinnalle (13) Suomi voisi yrittää purkamalla
infrastruktuuriaan, tekemällä hallinnostaan tehottomamman mutta samalla
tehostamalla talouttaan riistopalkoilla työskentelevällä siirtolaisarmeijalla.
Ja nämä siis olivat vain IMD:n raporttiin perustuvia vaihtoehtoja, eivät poliittisia
toimenpide-ehdotuksia.
Noin yleisesti ottaen Suomi ja muut pohjoismaat ovat hyvin
yhtenäisiä IMD:n indeksin pääkriteereillä: "Focus on business-friendly
regulation, physical and intangible infrastructure and inclusive
institutions." Näissä ei Quatar sitten enää pärjääkään.
Toisin sanoen Suomi laahaa jäljessä elinkeinoelämän
kasvuluvuissa, vaikka bisneksen tekemisen ympäristö on jo niinkin suotuisa (ja
pohjoismainen), että hallitus jotakin tehdäkseen tekee aika paljon ehdotuksia kyseisen ympäristön
heikentämiseksi (uusi lisäys VATT:n jo ennestään haitallisena pitämään sähkön verotukeen). Koulutus-
ja tutkimuspanostusten leikkauksia EK on moittinut jo aiemmin, nyt olisi hyvä
hetki moittia lisää.
Hallituksen toimista ja IMD:n julkaisusta juolahtaa myös
mieleen, ettei Suomi ole köyhä eikä suurten tuloerojen maa, mutta hallitus
käyttäytyy kuin se olisi – ja lähtee uusissa esityksissään kasvattamaan tuloeroja
hyvätuloisimpien verohelpotuksilla ja pienituloisimpien turvaverkon
leikkauksilla. IMD:n kilpailukykyselvitysten toiminnanjohtaja, professori Arturo
Bris toteaa:
“Since 1995 the world has become increasingly unequal in
terms of income differences among countries… Unfortunately, the problem for
many countries is that wealth accumulation by the rich doesn’t yield any
benefits for the poor in the absence of proper social safety nets. Innovation-driven
economic growth in poorer countries improves competitiveness, but it also
increases inequality. This is obviously an issue that demands long-term
attention.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti