IMD-indeksi ja kuinka sitä luetaan

”Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus on päättänyt EK:n uudesta suunnasta”, kertoo EK:n tuore tiedote: ”Tavoitteena on nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. Tämä edellyttää laajaa uudistumista ja muutosmyönteisyyttä maassamme. Esimerkiksi kilpailukykyä mittaavan IMD-indeksin mukaan Suomi on pudonnut selvästi muiden Pohjoismaiden tasolta (Ruotsi 5, Tanska 6, Norja 9 ja Suomi 20).”

Työmarkkinoihin EK on jo päättänyt vaikuttaa sääntömuutoksella, jonka myötä Suomessa ei enää tehtäisi keskitettyjä palkkaratkaisuja, minkä lisäksi mielessä näyttäisi olevan hallituksen ja EU:n päättävien elimien lobbaaminen mm. kauppapolitiikan ja yritys- ja kilpailulainsäädännön osalta.

"Putoaminen" ei ehkä ole täsmällisin termi sille, että Suomen sijoitus on pysynyt viime vuodet tässä nimenomaisessa rankissä samana, mutta toisaalta -  ero Ruotsiin on jopa kasvanut. IMD:n indeksisijoituksen parantamiselle on kuitenkin monia vaihtoehtoja, ei vain yhtä keinoa, käy ilmi EK:n viittaamasta raportista. Esim. Qatarin rinnalle (13) Suomi voisi yrittää purkamalla infrastruktuuriaan, tekemällä hallinnostaan tehottomamman mutta samalla tehostamalla talouttaan riistopalkoilla työskentelevällä siirtolaisarmeijalla. Ja nämä siis olivat vain IMD:n raporttiin perustuvia vaihtoehtoja, eivät poliittisia toimenpide-ehdotuksia.

Noin yleisesti ottaen Suomi ja muut pohjoismaat ovat hyvin yhtenäisiä IMD:n indeksin pääkriteereillä: "Focus on business-friendly regulation, physical and intangible infrastructure and inclusive institutions." Näissä ei Quatar sitten enää pärjääkään.

Toisin sanoen Suomi laahaa jäljessä elinkeinoelämän kasvuluvuissa, vaikka bisneksen tekemisen ympäristö on jo niinkin suotuisa (ja pohjoismainen), että hallitus jotakin tehdäkseen tekee aika paljon ehdotuksia kyseisen ympäristön heikentämiseksi (uusi lisäys VATT:n jo ennestään haitallisena pitämään sähkön verotukeen). Koulutus- ja tutkimuspanostusten leikkauksia EK on moittinut jo aiemmin, nyt olisi hyvä hetki moittia lisää.

Hallituksen toimista ja IMD:n julkaisusta juolahtaa myös mieleen, ettei Suomi ole köyhä eikä suurten tuloerojen maa, mutta hallitus käyttäytyy kuin se olisi – ja lähtee uusissa esityksissään kasvattamaan tuloeroja hyvätuloisimpien verohelpotuksilla ja pienituloisimpien turvaverkon leikkauksilla. IMD:n kilpailukykyselvitysten toiminnanjohtaja, professori Arturo Bris toteaa:

“Since 1995 the world has become increasingly unequal in terms of income differences among countries… Unfortunately, the problem for many countries is that wealth accumulation by the rich doesn’t yield any benefits for the poor in the absence of proper social safety nets. Innovation-driven economic growth in poorer countries improves competitiveness, but it also increases inequality. This is obviously an issue that demands long-term attention.”