keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kirjallisuuskritiikin mielentiloja


Kielteinen kritiikki: kuin heittäisi kiven järven pohjaan, mutta ensin sitoo sen omaan jalkaansa.

Ylistävä kritiikki: ei Bonnierin palkintoa ole ennenkään kriitikolle annettu, joten jos haluaa kohota, pitää tarttua jonkun takin liepeisiin.

Murskakritiikki: kaksi vuotta oman luomisen tuskan ja munahien haistelua tietokoneen ääressä on itsekäs perustelu sille, että varastat kymmenen tuntia toisen elämästä, jonka olisi voinut käyttää lasten, vaimon, koiran tai Tsehovin seurassa.

Analyyttinen kritiikki: tämä ei ole tiedote sanomalehden lukijalle vaan rakkauskirje kirjailijalle tai hansikas tämän naamaan, haaste.

Toimikuntatehtävät, joissa saa ammatillisia kontakteja ja rikkoo oman työn yksinäisyyden ja merkityksettömyyden: pääseekö niihin paremmin kirjailijoiden vai sanomalehden lukijoiden tuella?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti