Aikamme ajattelijoita: Miksi porvari ei enää usko taloustieteeseen?

”So Republicans are spreading disinformation about health reform because it works, and because they can — there is no sign that they pay any political price when their accusations are proved false. And that observation should scare you. What happens to the Congressional Budget Office if a party that has learned that lying about numbers works takes full control of Congress? What happens if it regains the White House, too? Nothing good, that’s for sure”

Paul Krugman, New York Times 4.5.2014

Everywhere you look these days, you see Marxism on the rise. Well, O.K., maybe you don’t — but conservatives do. If you so much as mention income inequality, you’ll be denounced as the second coming of Joseph Stalin; Rick Santorum has declared that any use of the word “class” is "Marxism Talk.” In the right’s eyes, sinister motives lurk everywhere — for example, Georhe Will says, the only reason progressives favor trains is their goal of “diminishing Americans’ individualism in order to make them more amenable to collectivism.”

Paul Krugman, New York Times 11.5.2014

 “So here’s what you need to know: Yes, the concentration of both income and wealth in the hands of a few people has increased greatly over the past few decades. No, the people receiving that income and owning that wealth aren’t an ever-shifting group: People move fairly often from the bottom of the 1 percent to the top of the next percentile and vice versa, but both rags to riches and riches to rags stories are rare — inequality in average incomes over multiple years isn’t much less than inequality in a given year. No, taxes and benefits don’t greatly change the picture — in fact, since the 1970s big tax cuts at the top have caused after-tax inequality to rise faster than inequality before taxes.”

Paul Krugman, New York Times 1.6.2014

Uusi keskiaika tulee oikealta ja alkaa Amerikasta, huomasi toimittaja Elina Grundström päivän lehden pääkirjoitusaukeamalla.

                      Republikaanien ohjelmallinen epäluulo tiedettä kohtaan ei rajoitu enää monitieteiseen ilmastontutkimukseen. Yhä useammin taloustiede, oikeiston vanha suosikki, leimataan akateemisen vasemmiston salajuoneksi ja talouden fundamentaalisia käsitteitä lyödään Marx-leimakirveellä.

                      Elinan kolumniin juuri sen verran lisättävää, että ei vain Amerikassa. Kyllä myös meillä Suomessa.

”Marxin analyysi oli oivaltava, mutta hänen politiikkasuosituksensa olivat seinästä repäistyjä”, kirjoittaa blogissaan Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto jne. Penttilä (”Pikettyn pähkähulluidea” 29.5.2014): ”Thomas Pikettyn kanssa näyttää olevan samalla tavalla”, Penttilän mukaan taloustutkija Piketty olisi edellisen illan A-Studiossa ehdottanut verotuksen progression nostamista Suomessa. Yle Areenan klipin mukaan Piketty vastasi toimittajan kysymyksen korkean veroasteen maista yleensä: ”Miten pääomien kasautumista ja tuloeroja voitaisiin tasata?” Tutkijan mukaan yksi vaihtoehto olisi kokonaisveroasteen pitäminen ennallaan, mutta marginaaliverotusta nostettaisiin.

Pikettyn vastauksen ja Penttilän blogi-merkinnän välillä on eroa. Ja ero on siinä, ettei Penttilä tahallaan tai tahattomasti osaa sanoa, mitä sanottavaa Pikettyllä on pääomien keskittymisestä – ja miksi. Niinpä Penttilä piiloutuu keskiluokan (huokaus) selän taakse, jonka verotaakka hänen mukaansa on ”Suomessa Euroopan kirein” (syvä huokaus).

Ei ole, mutta se nyt on enemmän sivuseikka, vaikka verojärjestelmää onkin 2000-luvulla muutettu pois progressiosta ja kohti tasaveroa – siis tulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Kerrataan nyt kuitenkin lyhyesti, että vuonna 2012 Suomen veroaste oli 44,1 prosenttia, jossa laskua vuodesta 2000 on yli kolme prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen veroaste jää Tanskan, Ranskan, Belgian, Italian ja Ruotsin taakse.

                        Olennaisempaa Pikettyn ja kotimaisen verojärjestelmän ymmärtämisen kannalta olisi se, että suomalaisen keskiluokan ostovoima on eurooppalaisittain heikko. Heikkoutta eivät selitä korkeat verot, vaan matalat palkat. Matalia palkkoja taas on tapana selittää korkeilla veroilla: hyvinvointivaltiossa kansalainen ei tarvitse yhtä paljon omaa rahaa vaikkapa koulutukseen tai terveydenhoitoon kuin Amerikassa.

”Akavan tilastojulkaisusta mukaan vajaat 3 000 euroa ansaitsevissa toimihenkilöissä suomalaisten työntekijöiden ostovoima jää 78 prosenttiin Länsi-Euroopan keskiarvosta ja noin puoleen esimerkiksi sveitsiläisten ja luxemburgilaisten ostovoimasta. 

Reilut 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat keskijohdossa tai muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät suomalaiset jäävät ostovoimaltaan koko Länsi-Euroopan viimeisiksi. Heidän palkkansa ostovoima on vain 71 prosenttia koko alueen keskiarvosta” (Taloussanomat 10.2.2012)

Penttilän mainitsema ”signaali”, jonka mukaan koulutus ei kannata, ei siis ilmeisesti tule verottajalta. Se tulee yrityksiltä. Yrityksille Suomen matalat palkat ovat kilpailuvaltti. Ja jos tämä pitää paikkansa, valtti ovat yhtä hyvin myös Penttilän parjaamat verot. Mitään hätää ei tästä toisin koeta edes toimihenkilöiden etujärjestössä. Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev: ”Hyvätuloisuus on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mihin verrataan. Korkeakoulutetut suomalaiset eivät tienaa kansainvälisesti kovin kummoisia summia, mutta suomalaisittain palkka on hyvä” (Talousanomat).

Penttilän blogi jatkuu: ”Kireä ansiotulon verotus ei poista tuloeroja vaan kasvattaa niitä. Jyrkkä progressio pitää huolen siitä, että yksikään ihminen ei rikastu työtä tekemällä. Vaurastuminen onnistuu vain loton, ammattiurheilun tai perimisen kautta. Tätäkö Piketty haluaa?”

En viitsi jatkuvasti vastata tuohon samaan kysymykseen. Se kuluu sarjaan, jota somessa kutsutaan trollaukseksi.

Ei minua silti sanottavasti vaivaa, ettei porvari jaksa lukea uutta taloustutkimusta tai edes seurata sitä sanomalehdistä. Minua vaivaa se, ettei pariin kuolleeseen oikeistomeemiin takertuva porvari näytä lainkaan ymmärtävän miten hyvinvointiyhteiskunta oikeasti toimii, miten Euroopan kyky tuottaa enemmän uusia työpaikkoja kuin Yhdysvallat perustuu hieman systemaattisempiin ja monimutkaisempiin seikkoihin kuin yksittäisen ihmisen rikastumistoiveisiin tai mitkä asiat ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaisia – ja miten Penttilän muiden maiden ongelmaksi uskoma varallisuuden keskittyminen on taloushistorian valossa aina johtanut talouskasvun hidastumiseen.

Ylen talousjournalismia, pääuutislähetys 2.6.2014.

Finanssialan keskusliitto sai ilmaista puheaikaa näkemykselleen, että EU:n komission esittämästä rahoitusmarkkinaverosta seuraa heinäsirkkoja ja rutto. Kahden elinkeinoelämän edustajan rinnalle ei löytynyt kolmatta, joka olisi selittänyt esityksen perusteet tai nähnyt siinä jotain hyvää.

Sen sijaan Yle aloitti ja päätti raportin 20 henkeä työllistävään yrittäjään, jolla oli vaikeuksia järjestää yrityksen laina-asiat sukupolven vaihdosta varten. Mitäköhän sillä oli tekemistä rahoitusmarkkina kanssa?

Rahoitusmarkkinavero on transaktioihin eli tehtyihin kauppoihin perustuva veromalli. Vero olisi 0,1 prosenttia osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käytävästä kaupasta sekä 0,01 prosenttia johdannaiskaupasta. Ylen suora vihjaus, että rahoitusmarkkinavero horjuttaisi pankkien perinteisen talletus- ja luototustoiminnan kannattavuutta, ja sitä kautta vahingoittaisi yritystoimintaa, ei perustu todellisuuteen.

Suomen Pankin ”Raha ja luotto rahapolitiikassa” -julkaisun mukaan ”raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä”. 

Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi Ylen raportissa esitetyn yrityslainan kysyntä. Kun pankki myöntää lainan, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun yrittäjä lyhentää lainapääomaa, kierrossa olevan rahan määrä vähenee. Lainan korot raportin yrittäjä maksaa kierrossa olevalla rahalla. Eikä johdannaiskaupasta mahdollisesti perittävä vero vaikuta yrittäjän ja pankin rooliin millään tavoin.

Annankin Ylelle ilmaisen neuvon. Kun se seuraavan kerran teettää uutisensa Finanssialan keskusliitolla, sanokaa niille, että nyt me otetaankin tähän velkaisen yrittäjän sijaan sairas eläkeläinen. Suomessa kerättyjä eläkevaroja ei rahastoida vaan ne sijoitetaan. Siksi kuviin voitaisiin ottaa keskusliiton toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi vuodattamaan kyynel eläkeläiselle, jonka vanhuuden turvaa EU-komissio haluaa rokottaa.