Lyhyt lehdistökatsaus: "Auto se kuitenkin oli."

1.

"Auto se kuitenkin oli." HS

Se latautunut hetki, kun pienet, joskin lukuisat vastoinkäymiset muuttuvat elettyä elämää kohtaan tunnetuksi lämmöksi. Neljä sanaa voi kertoa paljon, myös suomen kielestä ja sen puhujista. Erityinen kiitos kaikille haastatelluille ja toimittajalle siitä, ettei yksikään entinen Lada-kuski kuvaillut kokemuksiaan sanalla "huikee".

2.

Säveltäjä Kalevi Aho puhuu taloudesta. Ahon mielestä ”ei ole varaa” -hokema ei kulttuurin ja koulutuksen leikkausten perusteluna pidä paikkaansa: ”HS.fi julkaiseen Ahon puheen tänään perjantaina lähdelinkein ja -viittein, joita Aho täydensi HS:n pyynnöstä”, kirjoittaa HS. Ja koska muuten pyysitte viimeksi lähteen ja linkin Matti Apuselta, Aki Kangasharjulta tai Juha Sipilältä?

3.

Kun brändit risteytyvät. Ensin Alien v. Predator. Sitten Batman v. Superman. Ja nyt: "Matti Nykänen ja Amanda Harkimo suutelivat Alanyassa." IS.

4.

”Sipilä kiistää Postin pilkkomisen kahteen yhtiöön.” Ilkka.

"– Ei pidä paikkaansa. Muutenkin on liian aikaista keskustella omistajaohjausstrategiasta. Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöksiä, Sipilä sanoo." Kun tuon sipiläpän pilkkoo kolmeen osaan, niin ensin on ehdoton kielto, sitten ehdollinen kielto ja lopulta kielto laimenee kokonaan kuin pisara homeopaatin ämpäriin. Ja muistakaa, koulutuksesta ei leikata.

5.

Oletteko huomanneet, ja totta kai olette, että jokainen ulkomaalainen tuntee nykyään saunan mutta sisun ja putkiremontin joutuu selittämään. Kolmas ulkomaalaiselle vieras suomalainen ilmiö on kestävyysvaje.

Meillä kestävyysvaje oli viime vaalien teema jokseenkin kaikilla puolueilla ja laskelmissa olisi ollut valittavaa vielä suuremmallekin joukolle. Suomessa seitsemän eri tahoa arvioi kestävyysvajetta. Viiden vuoden aikana ne ovat laskeneet maalle yhteensä kaksikymmentä eri kestävyysvajelukua. Suurimmillaan vajehaarukka oli 2013, jolloin alin vajearvio oli 1 prosentti ja korkein 7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kertoi Ylen MOT-ohjelma: ”Vajeluvun valtavalla vaihteluvälillä on iso merkitys. Yksi prosenttiyksikkö merkitsee suoraviivaisesti arvioiden kahden miljardin euron säästöpainetta julkisissa menoissa.”

Sillä välin Ruotsissa valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet varoitti käyttämästä kestävyysvajetta talouspoliittisen päätöksenteon perustana. ”Tässä ruotsalaisten päätelmä on se, että koska nämä laskelmat ovat hyvin epävarmoja, merkittäviä poliittisia päätöksiä ei saisi niihin perustaa”, analysoi Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander: ”Meillä taas ehkä ajatellaan toisin päin. Vaikka tähän liittyy paljon epävarmuutta ja koska haluamme olla pessimistejä, niin suhtaudumme tähän vakavasti ja yritämme tehdä niin kun varovaista politiikkaa.”

6.

Uusi Tieteessä tapahtuu -lehti sisältää keskustelupuheenvuoron, jossa Helsingin yliopiston Kilpisjärven mittausaseman johtaja kertoo ilmastonmuutoksen olevan postmodernia pseudotiedettä. Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että "postmoderni" on vanha, epiteetin tavoin käytettävä kirosana (vrt. "vitun"), jonka etymologia on vuosien varrella päässyt hämärtymään.

7.

ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta julkaisi Liberan verkkosivulla kaksi konkreettista ehdotusta ja yhden sairausmetaforan. Tuskin varainsiirtoveron poistaminen ja lukukausimaksut yliopistoihin kuitenkaan ratkaisevat kaikkia työmarkkinajärjestelmän ongelmia, joten minulla on parempi ehdotus: lopettakaa sairausmetaforien käyttö talouskeskustelussa.

Ensinnäkin: se on skleroosi tai (iho-oireena) skeloderma, ei "skleroosio". Ja toiseksi: miettikö Mika asiaa ihan loppuun asti ennen kuin valitsi talouden tilan metaforaksi sairauden, jota lääkärit eivät osaa parantaa, joka yleisimmässä muodossaan häviää itsestään ja jonka syntyä lääkärit eivät osaa selittää? Vai halusiko Mika ihan tieten tahtoen sanoa jotain taloustutkijoiden ja talouden suhteesta?