tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post1248385338684653494..comments2019-12-02T13:23:59.696+02:00Comments on Turmio ja perikato: Arkisto: Kirjallinen avaruusPutte Wilhelmssonhttp://www.blogger.com/profile/06899418417593542505noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-2259899524612694047.post-88148653527931386452012-11-07T16:34:55.245+02:002012-11-07T16:34:55.245+02:00En ole Blanchotiin tutustunu paljoa mutta saanko o...En ole Blanchotiin tutustunu paljoa mutta saanko olla ärsyttävä: nämä Blachot ja kumppanit ovat kyllä mahdottomia elämysromantikkoja!<br /><br />Konkreettiset välinekäsitteet, käyttösanat, vievät lopulta ihan samaan lausumattomaan lopputulokseen jos niin halutaan. Mieleen tulevat Wittgensteinin filosofia ja Lacanin reaalisen teoria... tai von Wrightin historiallisen kontekstuaalisuuden eettiset ongelmat (en ymmärrä miksi runouden pitäisi tai miten se voisi olla jotenkin ajatonta turvaa antavaa, ihmisen tilannetta ylitävää? Todellä arsyttävää romantisointia!).<br /><br />Ihminen kaipaa loputtomasti älyllistä viihdettä: miellyttävää neuvottomuutta, jota ja jossa sitten voi jakaa entiteettejä vielä abstrakteimpiin osasiin. Tätä tarvetta tuo Blanchot'n avaruus palvelee. <br /><br />Romantiikka syntyy aina vain uudelleen, vaikkapa sitten dekonstruktion filosofiassa ja Blanchotissa.<br /><br />(Miksi muuten Mallarmen sanat ovat lähempänä meitä kuin varoitus puuhun törmäämisestä? Siksi että ne ovat rajattomuudessaan elämyksellisempiä niin kuin kaikki kuvitteellinen on, laatuun katsomatta. Ei se sen kummempaa ole. Ja kysehän ei ole sanoista vaan siitä yhteydestä jossa niitä käytetään: jos tuo varoitus on osa mitä tahansa kuvitteellista tekstiä, se ei periaatteessa eroa Mallarmesta muuta kuin näiden elämysromantikkojen mielikuvituksessa ja arvomaailmassa...)<br /><br />Ärsyttävyyttäni pahoitellen t. juha.juha saarinoreply@blogger.com